Kun DragonForcen uutukainen “Reaching Into Infinity” lupaa nimessään bändin kurottelevan kohti ääretöntä, alkaa mielikuvitus askartelemaan jännittävien ajatusten parissa. Yhtyeen äärimmilleen viety voimametallikaahailu on aina ollut omaa luokkaansa, joten tuoreimman tekeleen nimi härnää miellyttävästi: onko tarkoituksena lisätä kierroksia entisestään vauhdin kiihtyessä viimeinkin valonnopeuteen?

”Reaching Into Infinity” esittelee DragonForcen, joka kuulostaa edelleen itseltään, mutta jonka musiikkiin on tarttunut uusiakin jippoja. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy tempon hidastumiseen, sillä läheskään jokaista kappaletta ei painella ylinopeudella. Välillä jopa pysähdytään ja tästä esimerkkinä mainittakoon rauhallisen kaunis tunnelmapala ”Silence”, joka haiskahtaa voimakkaasti radioaalloille suunnatulta täsmäiskulta. Yhtye myös kokeilee siipiään pidemmän materiaalin luomisessa, sillä yli 11-minuuttinen ”The Edge of the World” on toimiva ja rohkea kokeilu tehdä asioita tuoreella otteella. DragonForce uskaltaa heittäytyä aiempaa paremmin tuntemattomiin vesiin ja tästä lienee kiittäminen sävellysvastuuta viime levyillä kasvattanutta Frédéric Leclercqaa, joka vaikuttaa kaapivan sävellyksiinsä täytettä muualtakin kuin perinteisestä voimametallilokerosta.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Sävellysten runsaudesta johtuen albumi ei avaudu välittömästi. Alkuun kokonaisuus tuntuu lähes muodottomalta ja äärettömyyksiin paisuvalta musiikkimassalta, josta ei meinaa saada kunnon otetta. Yhtyeelle tutut, kertalaakista tajuntaan iskevät melodiat eivät erotu totutun selkeästi, joten levyn äärellä täytyy viettää aikaa, jotta lopputulos tuntuu muultakin kuin täyteen ahdetulta sekasotkulta. Kärsivällisyys kuitenkin palkitaan, sillä ajan kanssa levy paljastuu viihdyttäväksi kokonaisuudeksi, jolta löytyy monia upeita vetoja. Hyvinä esimerkkeinä mainittakoon mieleenjäävällä kertosäkeellä ryyditetty ”Land of the Shattered Dreams” sekä pirullisen tarttuva ”Ashes of the Dawn”. Albumin yleisfiilis ansaitsee muutenkin ylisanoja, sillä yhtyeelle ominainen sävellysten värikkyys on omiaan siirtämään ajatukset pois harmaasta arjesta ja tarjoamaan pakopaikan toisessa ulottuvuudessa.

Rauhallisemmista hetkistään huolimatta ”Reaching Into Infinity” on täynnä poikamaista iloittelua eikä vauhdikasta kaahailuakaan ole unohdettu, mutta aiemmin korviin särähtäneet ”leikkaa, liitä ja nopeuta” -tyyliset sävellykset istuvat entistä paremmin osaksi kokonaisuutta. Tietynlaista kypsymistä on havaittavissa ja instrumentaalikikkailun sijasta kokonaisuus tuntuu oikealta musiikilta, jonka ylilyönnit eivät vaikuta niin tarkoituksenhakuiselta soittomahtailulta kuin muinoin. Muutama hieman keskinkertaisempi siivu laskee albumin parasta nostetta, mutta lopputulos on kaikesta huolimatta komeaa kuultavaa. Lohikäärmevoima virtaa vahvana tässä yksilössä!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

8+/10

Kappalelista:

1. Reaching Into infinity
2. Ashes of the Dawn
3. Judgement Day
4. Astral Empire
5. Curse of Darkness
6. Silence
7. Midnight Madness
8. WAR!
9. Land of Shattered Dreams
10. The Edge of the World
11. Our Final Stand