Vuodesta 2008 asti toiminut ruotsalainen Dynazty tarjoilee raskaampaa hard rockia kansalle –  vaikkakin bändin jäsenet näyttävätkin ruotsalaiselta versiolta Reckless Lovesta. Nyt tämä ruotsalainen poppoo on julkaissut neljännen studioalbuminsa, joka kantaa nimeä ”Renatus”.

Dynaztyn leirissä on myös viime aikoina tapahtunut muutoksia. Yhtye vaihtoi basistia, kun Joel Fox Apelgrenin tilalle tuli Jonathan Olsson. Lisäksi yhtye vaihtoi levy-yhtiötä ja siirtyi Spinefarm Recordsin talliin. Yhtyeen solisti Nils Molin on hehkuttanut yhtyeen omilla nettisivuilla näiden muutosten vaikuttaneen vain positiivisesti yhtyeen musiikkiin. Katsotaan (tai siis kuunnellaan), onko Molin oikeassa vai ovatko puheet vain kehuskelua.

Albumin aloittaa erittäin lupaavasti ”Cross The Line”, vaikka heti ensimmäinen kertsi ihmetyttääkin. Loppujen lopuksi ”Cross The Line” on kuitenkin ihan toimiva aloitusraita. ”Starlight” jatkaa avausraidan kanssa samoilla raskailla linjoilla. Kaiken kruunaa kitarasoolo, joka nostaa tämän kappaleen korkeammalle kuin avausraidan. En todellakaan ihmettelisi, jos ”Starlight” soisi radiossa, sillä se on oikeasti albumin paras kappale.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Raidalta kolme löytyvä ”Dawn Of Your Creation” saa pään moshaamaan, muttei onnistu nostamaan kuuntelijaa samoihin sfääreihin kuin edellinen raita. ”The Northern Endin” intro tuhoaa ininällään kuuntelijan tärykalvot. Tässä tapauksessa Dynazty onnistuu siis kuuntelukokemuksen lisäksi tarjoamaan tuntokokemuksen, kun omat korvani menevät lukkoon.  Intron ininää lukuun ottamatta ”The Northern End” on kuunneltava biisi, jota en kyllä ala hehkuttaa.

”Run Amok” sekä ”Unholy Deterrent” alkavat rankalla introlla, mutta säkeistön alkaessa kappaleet muuttuvat hieman pehmeämmiksi ja kitarat jäävät taka-alalle. ”Sunrise In Hell” puolestaan tarjoaa hieman folkahtavaa metallia, joka toimii kokonaisuutena yllättävän hyvin. Tämä kappale nouseekin esiin muiden kappaleiden joukosta erilaisuudellaan ja jää ainakin itselleni melkein heti mieleen. Albumin päätösraita ”A Divine Comedy” on, kuten muutkin albumin kappaleet, radiosoittomateriaalia; se siis lopettaa albumin yhtä tujusti kuin levy alkoikin.

Kokonaisuutena Dynaztyn ”Renatus” on ihan mukavaakin kuunneltavaa. Täytebiisejä ei ole, mikä on hyvä juttu. Laulajan Nils Molinin ääni on totta kai mainittava, sillä se on kieltämättä mahtava. Herran ääni venyy matalista äänistä korkeimpiin kiljaisuihin, ja albumilta huomaakin, että tätä laajaa äänialaa on käytetty hyväksi biisejä suunniteltaessa. Välillä vain tuntuu, että solistin ääntä nostetaan ehkä hieman liikaakin esiin. Suosittelen tsekkaamaan tämän albumin läpi, jos rankka hard rock maistuu. Bändiä on muuten mahdollista nähdä livenä Tavastialla 23.4. Yhtyeen keikka onkin loistava tilaisuus selvittää myös yhtyeen keikkakunnon tila.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

7 / 10

Kappalelista:
1.Cross The Line
2. Starlight
3. Dawn Of Your Creation
4. The Northern End
5. Incarnation
6. Run Amok
7. Unholy Deterrent
8. Sunrise In Hell
9. Salvation
10. A Divine Comedy

http://www.dynazty.com/
Kirjoittanut: Tia Salmela