Edge Of Paradisen ”The Unknown” kiertää viekoittelevan henkäilyn noidankehää

Kirjoittanut Ilona Pakarinen - 30.9.2021

Californialaislähtöinen Edge Of Paradise julkaisi neljännen albuminsa ”The Unknown” syyskuussa 2021. Yhtye yhdistelee musiikissaan vahvoja hard rock -soundeja klassisempaan heavy metalliin. Kaikkea tätä maustaa häivähdys industrial metallia.

Kaupallinen yhteistyö

Festariennakko: Five Finger Death Punchin ja In Flamesin tähdittämä Sauna Open Air juhlitaan viikonloppuna Tampereella →

Vokalisti Margarita Monet kajauttaa ilmoille albumin avausraidan ”Digital Paradise” rosoisen räkäisellä soundilla. Kappale on suoraviivainen tykitys, joka viedään loppuun klassisella heavy metal -otteella. Seuraavana kuultu ”My Method Your Madness” pitää sisällään runsaasti 80-luvun heavy metal -soundeja, ja on mukaansa tempaava renkutus, josta ei kuitenkaan jää käteen kuin valmiiksi jyrsitty luu. Albumi sisältää bonusraidan tästä kappaleesta, joka on sovitettu industrialia tihkuvaan tyyliin. Koen tämän industrial-version toimivat alkuperäistä kappaletta paremmin.

Tidal Wave” alkaa suurella asenteella, eikä kumartele kenellekkään. Tämä klassisia heavy metalin melodioita sisältävä kappale jättää kuitenkin vähän valjun vaikutelman, kertosäkeen jäädessä voimakkaan alun jalkoihin. Albumin nimikkokappale ”The Unknown” on toimiva kappale kaikessa mahtipontisuudessaan. Minuun tekee suuren vaikutuksen kappaleen lopussa kuultava Monetin korkea kiekaisu, sekä fraasi ”The Darkness is my alibi.” Uskon monen metallin ystävän allerkirjoittavan tämän fraasin kaikessa synkeydessään. Kappale pitää sisällään myös paljon sensuellia henkäilyä. Tätä henkäilyn jatkumoa seuraa kappale ”Believe”. En sanoisi, että kappale on rauhoittava, pikemminkin se antaa hieman laahaavan yleisvaikutelman, kaikessa raskaamman sarjan rock-tytinöissään.

False Idols” käynnistyy Jimmy Leen rumpujen lyönneillä, jotka enteilevät uhkaavaa tunnelmaa. Kappaleesta positiivisena jäävät mieleen lopun pulssia nostattavat vokaaliosuudet, sekä lahjakkaasti toteutetut kitara-tilutukset. Seuraavana kuultu ”You Touch You Die” palauttaa albumin takaisin suurten asenteiden, ja määrätietoisen rockin pariin. Tämä voimaa uhkuva kappale sisältää ilokseni myös pieniä häivähdyksiä grungemäisyyttä. Tätä kappaletta oli ilo kuunnella. Voimakkaista tunteista siirrytään rakkaustarinaan kappaleessa ”One Last Time”. Kappale sisältää taasen viipyilevää henkäilyä, ja riipaisevan rakkauden sokaisemaa, melko ponnetonta menoa. Riipaisevaksi rakkauslauluksi tarkoitettu kappale jättää plastisen ja päälle liimatun vaikutelman, joka jättää minut kylmäksi.

Leaving Earthin” suoraviivainen kertosäe ja taidokkaat kitarariffit pitävät kappaleen pinnalla. Tässä kohtaa jatkuvan henkäilyn toistuminen alkaa kuitenkin jo hieman pitkästyttää. Albumin päättää kappale ”Bound To The Rhythm”. Mukavaa rytmikkyyttä ja herkkyyden rippeitä sisältävä kappale jättää mitä mainioimman jäähyväistunnelman, kuten lopetusraidan kuuluukin.

”The Unknown” sisältää paljon uhmakasta asennetta, eikä pyytele anteeksi. Toistuva ja viekkoitteleva henkäily kiertää kuitenkin noidankehää, ja jättää yleisilmeeksi melko päälle liimatun kuvan.

6½/10

Kappalelista:

  1. Digital Paradise
  2. My Method Your Madness
  3. Tidal Wave
  4. The Unknown
  5. Believe
  6. False Idols
  7. You Touch You Die
  8. One Last Time
  9. Leaving Earth
  10. Bound To The Rhythm
  11. My Method Your Madness (Industrial Remix Bonus Track)