Egokills – Creation

”Creation”, 46 minuuttia hippimetallia. Kyllä, hippimetallia. Käsitteen täytyy olla uusi, ja kieltämättä se kuulostaa konseptina mielenkiintoiselta. Bändinä ei ole aivan pystymetsästä tulossa, sillä kokemusta kvintetiltä löytyy muun muassa Uniklubista ja Bloodpitistä.

Levyä kuunnellessa heti ensimmäisenä kulmakarvat kohottaa Janne Selon laulu: mies kuulostaa ja näyttää äkkiseltään epäilyttävän paljon Axl Roselta. Jos Guns N’ Roses ei kuulu suosikkeihin, saattaa nasaalilauluääni vaatia hieman totuttelua. ”Creation” on muutenkin levy, joka vaatii muutaman kuuntelukerran avautuakseen. Tähän vaikuttanee myös se, että levy tuntuu paranevan loppua kohti. Mylly tuntuu lähtevän kunnolla pyörimään itse nimikkobiisin kohdalla; ”Creation” ja sitä seuraava ”Insight” toimivine riffeineen kuuluvatkin levyn parhaimmistoon. ”Metamorphosis” jää levyn aloittavan angstisen ”Reckoningin” ohella taas melodioiltaan ja iskevyydeltään etäisiksi.

Soundillisesti levy on piristävää kuunneltavaa; tuntuu, että soittamisen ilo ja hyvä yhteishenki ovat jättäneet jäljen levylle. Tuplabasari ottaa paikkansa samalla, kun tekninen soitto jää taka-alalle energisten perusriffien dominoidessa. Jostain syystä nimi Hybrid Children tulee useamman kerran mieleen levyä kuunnellessa.

Niin se hippimetalli? Levyn sanoituksista löytyvät teemat ovat levyn hippeys. Jokainen biisi käsittelee lyriikoiltaan samaa aihetta: hämärästä aamunkoittoon, dystopiasta utopiaan, pakoon oravanpyörästä kohti henkistä vapautta. Ja mikäpä ettei, aihe kun tuntuu nykyisen poliittisen ilmapiirin vallitessa kovin ajankohtaiselta.

Sanoitusten takia levyltä löytyy tematiikkaa, vaikka aivan teemalevystä ei voidakaan puhua. Tämä kuuluu selkeästi myös siinä, että sellaisenaan bändin pari videolohkaisua tuntuu nimenomaan kontekstista irrotetuilta eikä toimi lähellekään yhtä hyvin kuin levy yhtenäisenä kokonaisuutena. Piristävää. Melodiapuolelta onkin sitten turha etsiä hippiä. Progekikkailua, sitarsooloa tai muuta hippimeininkiä ei ole luvassa.

Vaikka kokonaisuutena levy on toimiva, se ei juuri yllätä tai haasta kuulijaa. Jos jotakin voisi lisätä, niin ehkä juuri sitä progressiivisempaa kikkailua tuomaan mukaan moniulotteisempaa soundimaailmaa. Hyvä kakku, mutta kirsikka puuttuu. Ehkä se sitarsoolo ei kuulostakaan aivan mahdottomalta idealta?

Egokillsin debyytti saa julkaisunsa Tampereen Dog’s Homessa 5.12.2014. Mukana esiintyy myös Amendfoil.

7+/10

Kappalelista:
1. Reckoning
2. Lifestruck
3. Kill Your Ego
4. Metamorphosis
5. Spiral
6. Shift
7. Creation
8. Insight
9. Polarize
10. Reason Reborn
11. To Follow the Sun

Egokills Facebookissa

Kirjoittanut: Jari Huttunen

Kommentoi julkaisua