”Ei satuja, ei utopiaa” – Haastattelussa Viron industrial metal-konkari Pedigreen keulahahmo Holden ”Bonne” Laamann
Viron teollisuusmetallin vankin kivijalka Pedigree on julkaissut kuluneen vuoden lopulla 12. albuminsa ”Funeral Child” uudistuneella kokoonpanolla. Uransa aikana mm. Metallicaa ja lukuisia muita maailman metallinimiä lämpännyt, vuonna 1993 perustettu virolaisyhtye on jalostanut ja kypsytellyt soundiaan pitkään. Miehistöä on matkan varrella muuttunut, mutta yksi on pysynyt sen keulilla järkähtämättä. Yhtyeen puolesta kysymyksimme vastaili nelimiehisen Pedigreen perustajajäsen Holden ”Bonne” Laamann. Heti haastattelun alkuun hän toteaa ironisesti, että muut yhtyeen jäsenet olivat hänen kanssaan samaa mieltä kaikesta ja pahoittelee jo etukäteen karkeaa kielenkäyttöään. Tunnetta on ilmiselvästi ollut pelissä, ja ihan syystä.
Hyvää päivää Bonne ja tervetuloa Kaaoszinen haastatteluun. Kuinka armoton korona-aika on kohdellut yhtyettänne Pedigreetä?
Bonne: Hyvää päivää! No, me jouduimme peruuttamaan kaksi keikkaa juuri ennen kuin koronasulut alkoivat maaliskuussa 2020, emmekä ole soittaneet yhtään keikkaa sen jälkeen. Tämä viimeisin on luultavasti ollut yksi suurimmista keikkatauoista yhtyeemme historiassa. Se kuitenkin sytytytti meidät ehdottomasti paneutumaan paremmin kuin koskaan uuden albumimme viimeistelyyn.
Mainos päättyy
Kuinka kuvailisit Pedigreetä bändinä ja musiikkiasi ihmisille, jotka eivät ole koskaan ennen kuulleet musiikkianne?
Bonne: Odota meiltä odottamatonta. Olemme aina pyrkineet pitämään musiikkimme mielenkiintoisena ja haastamaan kuuntelijan. Yritämme aina ylittää musiikillisia rajoja ja kulkea musiikillisesti tuntemattomilla alueilla. Kaksi adjektiivia määrittelee myös meitä: Vaihtoehtoinen ja kokeellinen. Varhaiset vaikutteemme ovat mm. Swans, Einstürzende Neubauten, Throbbing Gristle. Yhdistämme tämän kaltaiset vaikutteet murskaavaan metalliin. Niiden ihmisten, jotka diggaavat bändeistä kuten Godflesh, The Young Gods, Neurosis ja Ministry, tulisi ehdottomasti tutustua meihin.
Leirissänne oli varsin merkittäviä miehistömuutoksia viimeisen albuminne ”Standard Sundown” (2017) jälkeen. Mitkä olivat syyt tähän Pedigreen kokonaisvaltaiseen uudistumiseen?
Mainos päättyy
Bonne: ”Standard Sundownin” teko oli minulle yksinäistä puurtamista. Kirjoitin kaiken sille päätyneen musiikin melkein yksin, tietysti ystävien ja tuottajien avulla. Pohjimmiltaan ympärilläni ei enää siinä vaiheessa ollut yhtyettä. Vanha miehistömme vaikutti olevan liian kyllästynyt ja väsynyt. Lähinnä varmaan minusta johtuvista syistä. Inspiraatio ja motivaatio loppuivat, perheellisille jäsenillemme ilmaantui muita velvollisuuksia jne. Kuitenkin olen todella onnellinen, että löysin nämä kaverit, joiden kanssa muodostamme nykyisen Pedigreen.
Julkaisitte 12. albuminne ”Funeral Child” vuoden vaihteessa. Kuinka kuvailisit uutta albumianne? Kuinka ”Funeral Child” -lehden kirjoittamis- ja äänitysprosessi sujui, ja erosiko tämä mielestänne edellisten albumiesi sessioista? Tuliko siitä sellainen niin kuin halusit?
Bonne: Itse asiassa se julkaistiin hyvin myöhään vuonna 2020. Uusi albumimme ”Funeral Child” on kunnianosoitus uusien jäsentemme (Tiit, Huns ja Mikk) laadukkaalle sävellystaidolle. He eivät ole vain hienoja muusikoita, vaan myös taiteilijoita. ”Funeral Child” -nimi on Tiitin käsialaa. Albumina se on hämmästyttävä kokonaisuus. Lyhyesti sanottuna, kyseessä on tähän mennessä paras Pedigree-albumi. Olen siitä todella ylpeä, lähinnä siksi, että se on pitkästä aikaa koko bändin tekemä levy. Aina teokseen toki jää jotain, mitä haluat muuttaa, mutta mielestäni se on vaan hyvä asia. Se pitää sinut liikkeessä ja ajaa eteenpäin. Mutta kuten sanoin, tähän mennessä tämä uusin on paras albumikokonaisuutemme.
Mitkä ovat mielestäsi merkittävimmät erot musiikillisesti ja temaattisesti aikaisempien Pedigree-albumien ja ”Funeral Childin” välillä?
Mainos päättyy
Bonne: Minulle tärkein ero on entistä parempi työetiikka ja tietysti, tämä vitun COVID-asia ja miten se vaikutti albumin kirjoitusprosessiimme. Se on ollut myös meille uusi tilanne, mitä se on varmasti ollut kaikille. Kirjoitimme ja äänitimme monia biisi-ideoita kotioloissamme, joita sitten lähetimme tiedostoina toisillemme; me kaikki kun emme asu samassa kaupungissa. Nauhoitimme albumin hyvin monissa eri paikkoissa ja studioissa.
Tavoitteenamme oli, että se kuulostaa samaan aikaan mahdollisimman hyvältä, eloisalta ja hullulta, – myös ennalta arvaamattomalta. Temaattisesti se ei eroa dramaattisesti edellisistä jutuistamme. Biisit ovat tuttuun tapaan tummasävyisiä ja kieroutuneita, mutta ehdottomasti nykyaikaisia, mitkä heijastelevat meidän kaikkien elämässä tapahtuvia vastoinkäymisiä ja muuta paskaa. Olemme myös hyödyntäneet uusissa kappaleissamme reilulla kädellä elektronisia vaikutteita ja soundeja. Voisi kai sanoa, että olemme palanneet täysiverisesti teollisen metallin pariin mutta niin, että materiaalimme kuulostaa silti uudelta, tuoreelta ja tietysti myös aivan perkeleen tummasävyiseltä ja raskaalta. Mukana albumilla on myös todella siistejä vierailuosuuksia Submergedin ja Bedless Bonesin toimesta. Talbot-yhtyeen Magnus Andre teki huippulaatuista miksaustyötä kuten aina. Myös Karl Korts oli meille suuri apukäsi äänittäjänä – kuin viides Beatle. Managerimme Margaret Strandberg oli puolestaan aina valmiina auttamaan asiainhoidossa. Paljon rakkautta, halauksia ja kiitoksia heille kaikille.
Minkälaisia aiheita sisällytit tämän albumin sanoituksiisi?
Mainos päättyy
Bonne: Albumin sanoitukset on pääosin kirjoitettu yhdessä musiikin kanssa… vain yhden kappaleen otsikko ”Flora / Fauna Neckbreak” idea ulottuu aina 1990-luvun loppupuolelle, mutta tuolloin muinoin kyseessä oli vain pelkkä biisin otsikko. Kappaleen kesken jääminen vaivasi minua läpi kaikki nämä vuodet. Olen todella onnellinen siitä, että saimme sen valmiiksi, koska siitä syntyi lopulta aivan loistava kappale. ”Funeral Childin” koko konsepti tarkoittaa maailmaan syntymättömättömän, tai ehkä kuolleena syntyneen lapsen tarinaa. Se kertoo päättymättömästä kiertokulusta, ympyrästä ympyrän sisällä. Hah! helkkari vie sentään, se on kyllä synkkä aihepiiri, mutta emme ole ihmisinä ollenkaan niin masentavia kuin mitä sen perusteella voisi kuvitella. Itse asiassa meillä on keskenämme hyvin hauskaa näin lopunaikojen aattona. Psykedeeliset tunnelmat, ihmisen käyttäytyminen ja ihmissuhteet, suhteemme luontoon ovat teksteissäni aina läsnä. Kaikesta huolimatta maailma kuitenkin jatkaa kulkuaan radallaan. Sitten vastapainona siellä on kuvauksia tosielämästä. Täysin viturallaan olevien asioiden kuvauksia ja tätä rataa. En ole mikään satujen tai utopian kuvaaja.
Onko sinulla suunnitelmia (lue: toivoa) keikoilla tai kiertueella pääsystä uuden levynne puitteissa?
Bonne: Totta kai. Emme kuitenkaan voi odottaa pääsevämme uudelleen lavalle saati tien päälle ihan vielä hetkeen. Emme ole vielä päässeet esittämään uuden levymme biisejä livenä edes täällä Virossa. Tuskin maltamme odottaa, että pääsemme esittämään näitä biisejä livenä. Meillä on nyt ensimmäiset keikat bookattu huhtikuulle. Toivottavasti ne voivat toteutua…
Kuinka metallimusiikin ja vaihtoehtoisen musiikin skenet ovat selvinneet näistä ajoista siellä Viron puolella omasta mielestäsi?
Bonne: Mielestäni tämä pandemiakausi on ollut todella luova metallikentälle, ei vain ainoastaan Virossa, vaan tarkoitan kansainvälisesti uuden ajan musiikintekijöiden kohdalla. Hedelmällistä vuottahan ei ole edelleenkään näkyvissä. Me olemme todella ylpeitä siitä, että ”Funeral Child” pääsi täällä Virossa ehdokkaaksi vuoden 2020 parhaan metallialbumin voittajaehdokkaaksi, kun otetaan huomioon se, että albumimme julkaistiin vasta aivan vuoden loppumetreillä. Toivottavasti koko metalliyhteisön toiminta keikkoineen palautuu ennalleen hyvin pian näiden koettelemusten jälkeen, ylpeinä, aseet tanassa ja liput korkealla!
Olette soittaneet myös Suomessa vuosien varrella muutamaankin otteeseen. Onko teillä suunnitelmia tulla soittamaan Suomenlahden tälle puolelle Covid-rajoitusten päättymisen jälkeen?
Bonne: Kyllä, epäilemättä! Heti kun se vaan on mahdollista, hyökkäämme sinne teille viimeisimmän teknologian mukaisilla ja sairaimman kuuloisilla joukkotuhoaseillamme (naurua). Pedigree rakastaa Suomea … ja toivottavasti homma toimii myös päinvastoin.
Mitkä ovat Pedigreen tulevaisuuden suunnitelmat, jos teillä sellaisia on?
Bonne: Suunnittelemme jatkavamme tästä täydellä höyryllä eteenpäin. Pedigree julkaisee vielä tämän vuoden aikana EP:n, jolla on aivan erityinen jännite. Mukana tulee olemaan myös yhteistyöprojektibiisi ja ehkä myös muutama remix-versio joistakin aiemmin julkaistuista biiseistämme. Lisäksi tarkoitus on jatkaa keikkailua ja kiertämistä, heti kun se on vaan mahdollista. Laitetaan kädet ristiin ja toivotaan, että selätämme tämän pandemian, jotta voimme jatkaa olemassaoloamme jokseenkin entiseen tapaan.
Lähetätkö lopuksi tervehdyksesi suomalaisille Pedigree-diggareille ja Kaaoszinen lukijoille?
Bonne: Tsekkaa uusi albumimme ”Funeral Child” ja ole varoitettu, tulemme vielä sinne Suomeenkin! Älkää koskaan antako periksi, te olette parhaita! Kippis!
Kiitämme Kaaoszinen puolesta Bonnea lämpimästi harvinaislaatuisesta haastattelusta!