Elämisen paha uni: Ennakkoarviossa At The Gatesin ”The Nightmare of Being”
Bändin perustamisvuoden (1990) perusteella jo miltei ikämiessarjassa otteleva At the Gates julkaisee 2.7. uuden levyn ”The Nightmare of Being”, joka on ruotsalaisryhmän seitsemäs studioalbumi. Jäsenistö on pysynyt tiukasti samana kaikilla kolmella bändin toisen inkarnaation (2010) jälkeisellä pitkäjulkaisulla.
Levyä kuljettaa alusta saakka tuttu blast beatin ryydittämä hallittu HC-poljento. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nyanssit loistaisivat poissaolollaan. Esimerkiksi kappaleen ”Garden of Cyrus” pehmeäsointinen saksofoni tuo maittavaa tunnelmaa muutoin perinteiseen muotoon. Lisäväriä antavat jylhät puhutut lauluosuudet. Itse biisi on musiikillisesti ikään kuin jatkumo edeltävälle nimikappaleelle ”The Nightmare of Being”, joka (ollakseen nimikappale) on kestoltaan yllättävän lyhyt. Tunnelma on kuitenkin uhkaavuudessaan väkevä hieman töksähtävään loppuun asti.
Kertojan ääni aloittaa myös ”Cosmic Pessimism” -biisin, joka kohoaakin kokonaisuuden parhaimmaksi. Synkkä runonlausunta vuorottelee musiikillisen hurjastelun kanssa ja kappaleen lopun minimalistiset jouset jättävät kuulijaan pysyvimmän jäljen. Yhtä tunnelmallisesti ja jopa vieraannuttavasti on käytetty huilua ”Touched by the White Hands of Death” -biisin alussa. Muutoin kappale on tiukkaa blastia, joka tunnetusti lähtee yhtyeeltä luontevasti ja vyörymällä. Se ja koko levyä leimaava jykevä kitarajunttaus todistavat, että At the Gatesilla on edelleen vakaa paikkansa melodisen kuolon Pantheonissa.
Vanha liitto ja perinteet kuuluvat ”The Nightmare of Being” -levyllä selkeinä. Kappaleet ovat suhteellisen lyhytkestoisia ja vaikka ne ajoittain tuntuvat jopa hieman jäävän kesken, useamman kuuntelukerran jälkeen ytimekäs ilmaisu kiteytyy myös kuuntelijan korvaan. Vaikka sisältöä riivaa paikoin myös lievä matalaenergisyys ja kankeus, voidaan se ilman sormella osoittelua laittaa ajan kulun lainalaisuuksien piikkiin. Se ei vie kokonaisuudelta mitään pois, vaan ainoastaan aavistuksen hioo miekan terävintä kärkeä. Näistä pienistä polun kompastuskivistä huolimatta ”The Nightmare of Being” puolustaa ansiokkaasti paikkaansa pandemia-aikojemme laulukirjassa.
Mainos päättyy
8/10
Kappalelistaus:
1. Spectre of Extinction
2. The Paradox
3. The Nightmare of Being
4. Garden of Cyrus
5. Touched by the White Hands of Death
6. The Fall into Time
7. Cult of Salvation
8. The Abstract Enthroned
9. Cosmic Pessimism
10. Eternal Winter of Reason