Electric Callboyn Nico Sallach nimeää viisi elämänsä muuttanutta albumia – mukana Bring Me The Horizonia ja Bullet For My Valentinea
Electric Callboyn laulaja Nico Sallach vieraili Chaoszinen ”5 Albums That Changed My Life” –sarjassa ja kertoi viidestä albumista, joilla on ollut erityisen suuri vaikutus hänen elämäänsä ja musiikkimakuunsa. Sallachin valinnat ulottuvat 1980-luvun hard rockista metalcoren merkkiteoksiin sekä modernimpaan popmusiikkiin.
Ensimmäiseksi Sallach nostaa Def Leppardin vuonna 1987 ilmestyneen ”Hysteria”-albumin. Hän tutustui levyyn jo nuorena isänsä levykokoelman kautta.
”Isälläni oli ’Hysteria’ LP:nä, ja rakastin jo sen kantta. Eräänä päivänä hän alkoi esitellä minulle paljon kuuntelemaansa musiikkia, ja muistan vain rakastuneeni täysin tähän bändiin ja erityisesti tähän albumiin.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
Sallach nostaa levyltä esiin muun muassa ”Armageddon It”-, ”Hysteria”– ja ”Rocket” -kappaleet ja kuvailee Def Leppardia yhdeksi Britannian kaikkien aikojen parhaista yhtyeistä.
Toisena listalle päätyy Bring Me The Horizonin vuonna 2013 julkaisema ”Sempiternal”. Sallach kertoo, ettei ollut ennen albumia erityisen suuri Bring Me The Horizonin ystävä, mutta levy muutti tilanteen täysin.
”He muuttivat tavan tehdä metalcorea. En ollut sitä ennen koskaan mikään suuri Bring Me The Horizonin fani, mutta kun ’Sempiternal’ ilmestyi, jäin täysin koukkuun. Se on mielestäni yksi luovimmista, energisimmistä, melankolisimmista ja parhaista koskaan tehdyistä metalcore-albumeista.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
Metalcore jatkuu myös kolmannen valinnan kohdalla. Bullet For My Valentinen vuoden 2005 debyyttialbumi ”The Poison” oli Sallachille levy, joka johdatti hänet koko genren pariin.
”En ollut koskaan suuri screamien, huutojen tai todella raskaan musiikin ystävä, mutta sitten he julkaisivat ”Tears Don’t Fallin” ja ”All These Things I Haten”. Aloin niiden kautta kuunnella koko albumia, eikä paluuta enää ollut. Siitä lähtien olin suuri metalcore-fani.”
Neljänneksi Sallach valitsee Twenty One Pilotsin vuonna 2015 ilmestyneen ”Blurryface”-albumin. Häntä kiehtoo erityisesti yhtyeen tapa yhdistellä keskenään erilaisia musiikkityylejä.
”Sanoisin heidän olevan enemmän popbändi, mutta samalla todella luova sellainen, koska nämä tyypit yhdistelevät genrejä tavalla, johon juuri kukaan muu ei pysty. ’Blurryface’ yhdistää niin monia erilaisia musiikkityylejä, ja jopa yksittäisten kappaleiden sisällä tyyli saattaa muuttua. Se on yksinkertaisesti yksi parhaista koskaan tehdyistä albumeista.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
Viimeisenä Sallach nostaa esiin kotimaastaan Heisskaltin albumin ”Vom Stehen und Fallen”. Sallach kuvailee kyseistä yhtyettä suosikikseen saksalaisista yhtyeistä ja kertoo erityisesti kappaleiden rakentamisen, sanoitusten ja laulajan äänen tehneen häneen suuren vaikutuksen.
”Rakastuin tapaan, jolla he tekivät kappaleensa, sanoituksiin ja hänen ääneensä. Kaikki tällä albumilla oli tehty niin hyvin, että kuuntelin sitä kuukausien ajan uudelleen ja uudelleen enkä pystynyt kuuntelemaan juuri mitään muuta.”
Nico Sallachin viisi elämäänsä muuttanutta albumia ovat siis Def Leppardin ”Hysteria”, Bring Me The Horizonin ”Sempiternal”, Bullet For My Valentinen ”The Poison”, Twenty One Pilotsin ”Blurryface” sekä Heisskaltin ”Vom Stehen und Fallen”.
