”Emme ole ammattikoulu, mutta moni on saanut hyviä eväitä työelämään” – haastattelussa Jelmun taiteellinen johtaja Raine Pulkkinen
Jyväskylän elävän musiikin yhdistyksen eli Jelmun pyörittämä Tanssisali Lutakko on Jyväskylän musiikkikulttuurin ehdoton sydän. Harvoin tulee kuitenkaan mietittyä, kuka ja miten keikkoja Lutakkoon järjestetään. Kaaoszine tavoitti Jelmun taiteellisen johtajan, Raine Pulkkisen, joka vastaa Lutakon keikkatarjonnasta. Vuodesta 2003 toiminnassa vapaaehtoisena mukana ollut ja vuodesta 2012 taiteellisena johtajana toiminut Pulkkinen avasi Lutakon kuulumisia ja kertoi vapaaehtoistoiminnasta, jonka varassa kaikki seisoo.
Vastaat, Raine, Jelmun taiteellisena johtajana oletettavasti myös Lutakon keikkatarjonnasta…
Kyllä. Lutakko on haluttu keikkapaikka, joten minun ei tarvitse kysellä esiintyjien perään, vaan ohjelmatoimistot tarjoavat keikkoja. Kiertuepäiviä yritetään sitten sovitella niin, että ne sopivat niin Lutakon kuin artistin kalenteriin. Keikkoja valitessa pyrin pitämään mielessä myös sen, mitä ihmiset haluaisivat kuulla. Keikkatarjonnan on hyvä olla monipuolista. Eli rockin ja metallin lisäksi löytyy myös popia ja räppiä.
Sen perusteella, mitä olen Lutakon keikoilla käynyt, näyttää siltä, että yleisöä on usein hyvin… Aika harvoin taitaa olla sellaisia iltoja, että yleisöä olisi vain vähän paikalla?
Ei niitä usein ole, mutta toki niitäkin välillä sattuu… Jyväskylässä on rokin ja metallin suhteen aktiiviset kuuntelijapiirit, joten Lutakkoon uskaltaa buukata myös pienempiä nimiä. Kuuntelijat löytävät niihinkin hyvin paikalle. Ja jos Lutakon esiintyjiä katsoo, ovat ulkomaalaiset esiintyjät pääasiassa rokin ja metallin edustajia. Sitä selittää toki osaltaan myös hinnoittelu. Monet ulkomaalaiset rokki- tai metallibändit saa Suomeen edullisemmin kuin pop- tai rap-artistit, joilla on enemmän kysyntää myös muualla Euroopassa.
Lippujen myynnin suhteen haluaisin tietää, miten liput käyvät nykyään kaupaksi? Lutakossa on säännöllisesti loppuunmyytyjä keikkoja. Niin ei varmaan ollut heti koronapandemian jälkeen…
Mainos päättyy
Aluksi oli toki vähän hiljaisempaa, mutta aika nopeasti yleisö löysi taas Lutakon. Meillähän pyöri keikkoja pandemian aikana, vaikkei niissä hirveästi käynytkään kuulijoita rajoitusten takia. Mutta kun viimeiset rajoitukset lähtivät, alkoi sali taas houkutella ihmisiä. Sen perusteella, mitä olen keskustellut muiden keikkapaikkojen kanssa, joutuivat ne paikat, jotka olivat koronan aikana kiinni, odottamaan pidempään kävijöiden palaamista.
Lipunmyynti on tällä hetkellä kuitenkin hidastunut vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Se johtuu varmaan yleisesti taloustilanteesta, kun ihmiset joutuvat miettimään tarkemmin, kuinka he käyttävät rahojaan. Ja ymmärtäähän sen… Pyrimme Lutakossa pitämään lippujen hinnan kohtuullisena, sillä tarvitsemme asiakkaan käymään luonamme useammin kuin kerran vuodessa.
Ja jos katsoo artistien eri keikkapaikkojen lippujen hintoja, niin jos Lutakon keikka ei ole aina halvin, on se ainakin halvinten joukossa. Siinä meitä edesauttaa se, että meillä on sivustollamme oma lipunmyynti, johon ei tule lisänä mitään toimituskuluja tai muuta ekstraa. Ja tietysti Jelmun jäsenille lippujen hinnat ovat vielä pikkaisen edullisemmat.
Mikä muuten on ollut kallein keikkalippu, joka Lutakossa on ollut myynnissä?
Mainos päättyy
Se oli Ville Valon lippu, jonka hinta oli 66,60 euroa. Mutta hinta ei ollut ongelma, sillä ne myytiin hetkessä.
Luin joskus vuosi tai pari sitten paikallislehdestä, että toiminnassanne on mukana noin sata vapaaehtoista. Onko edelleenkin?
Meillä on noin sata aktiivista vapaaehtoista. Mukaan tulee jatkuvasti uusia, ja vastaavasti osa jättäytyy pois. Tai en tiedä, kuinka moni poistuu Jelmun kuvioista täysin mutta ainakin vähentää panostaan. Lutakko on monelle tärkeä, mutta joskus työ ja perhekuviot asettavat omat haasteensa osallistumiseen. Ja paljonhan me saadaan hyvää palautetta bändeiltä ja kuulijoilta siitä, että täällä on mukava käydä, kun vapaaehtoiset tykkäävät olla täällä hommissa. Ja juuri siinähän se näkyy, että Lutakko on monille tärkeä.
Onko vapaaehtoistyöstä saadusta kokemuksesta kertynyt monelle vapaaehtoiselle hyötyä?
Me emme ole ammattikoulu, mutta moni on työllistynyt meidän kauttamme esimerkiksi ravintola- ja turvallisuusaloille. Jyväskylässä voi käydä aika monessakin baarissa ja löytää tiskin takaa entisen Jelmun vapaaehtoisen. Ja samalla lailla järjestyksenvalvojan vaikka baarien ovilla. Valotekniikan osalta muutamat vapaaehtoiset ovat päätyneet joidenkin yhtyeiden mukana kiertueille valotekniikan tehtäviin. Monenlaista tehtävää on tarjolla aina narikasta anniskeluun.
Lutakko tuntuu olevan keikkapaikkana sellainen, että se pysyy ajan hermolla. Tanssisalista löytyvät vesipisteet ovat hyvä esimerkki, eikä niitä edelleenkään ole kaikissa keikkapaikoissa.
Jotenkin tuntuu hassulta ajatella, että ei meilläkään ollut niitä vielä pari vuotta sitten, kun ne tuntuvat nykyään niin itsestään selviltä. Ja se on hyväksi havaittu asia riippumatta siitä, juoko keikoilla alkoholia vai ei. Alun perin idea lähti liikkeelle nuorisolle suunnatuista keikoista. Niillä keikoilla nousi esille taas se ilmiö, että tullaan jo aamulla keikkapaikalle jonottamaan keikkapaikan ulkopuolelle. Sitten, jos nuoret eivät muista syödä eivätkä juoda mitään tuntikausiin, tulee herkästi heikko olo. Sitä kautta ainakin kannustetaan ihmisiä juomaan vettä.
Lutakossa on tänä keväänä tarkolla vaikka mitä… Millaisia tärppejä nostat esille?
Toukokuun alussa esiintyy Octoploid Demonic Death Judgen kanssa. Silloin Octoploidin kokoonpanossa laulaa muuten Amorphiksen Tomi Joutsen. Tiedossa on siis kova ilta. Toukokuussa Lutakkoon saadaan myös vessa-aiheisista asioista tuttu Gutalax. Toiveena on, että kuuntelijat ottavat mukaan omat käyttämättömät vessapaperit ja -harjat. Punkin ystävänä Enstandin keikka on myös odottamisen arvoinen. Nostalgian nälkäisille on tiedossa unohtumaton ilta The Animalsin kanssa. Elokuussa järjestetään ulkona jälleen Lutakon lippa -konsertteja, jolloin lavalla nähdään muun muassa Stam1na, Huora, Pehmoaino ja Ismo Alanko.
Kiitokset haastattelusta, Raine!
Lutakon keikkatarjonnan voit tarkistaa https://www.jelmu.net.
Haastattelu: Aleksi Parkkonen
Kuva: Antti Lehtinen