”Emme taivu perinteiseen bändimuotoon” – haastattelussa toukokuussa toisen albuminsa julkaiseva Kova Meno Kollektiivi

Kova Meno Kollektiivi on perustettu vuonna 2018 Teemu Kaipomäen toimesta. Yhtye julkaisi ensimmäisen pitkäsoittonsa nimeltään ”Salad Days Revisited” vuonna 2022, ja sen toinen albumi ”Vanishing Point” ilmestyy 5. toukokuuta. Kaaoszine päätti ottaa selvää, mistä Kova Meno Kollektiivissa on oikein kyse. Haastatteluun saapuivat muusikko-tuottaja Teemu Kaipomäki ja maailman paskimmaksi manageriksi julistautuva Karl-Heinz Wastemberg. Lue syväluotaavan juttutuokion lopputulos kokonaisuudessaan tästä:

Tervetuloa Kaaoszinen haastatteluun Teemu ja Karl-Heinz! Mistä Kova Meno Kollektiivi on saanut alkunsa?

Kaipomäki: Kova Meno Kollektiivi sai alkunsa päähänpistosta vuonna 2018. Tein itsekseni pikkuhiljaa pöytälaatikkobiiseistä levyä, ja siihen tuli mukaan jengiä yksi kerrallaan. Vuoden 2020 alussa yhtye kasvoi tähän nykyiseen muotoonsa.

Wastemberg: Taisi olla vuonna 2019 tai 2020, kun Teemu otti minuun yhteyttä. Asuin tuolloin vielä Keski-Suomessa, ja Teemu esitti minulle kaksi pyyntöä. Ensimmäinen oli, että voisinko tehdä jotain ja toinen, että voisinko nauhoittaa Jyväskylän vesitornin iltasoiton. Vastasin, että voin nauhoittaa ja voin ruveta myös manageriksi. Ja taisin sanoa jo tuolloin, että rupean nimenomaan maailman paskimmaksi manageriksi.

Tuota edellistä täytynee hieman avata: Maailman paskin manageri on eräänlainen suojatitteli. Liian harvoin jätetään huomiotta se mahdollisuus, että rock ’n’ roll -bändi olisi nimenomaan rock ’n’ roll -bändi. Se kaikkein olennaisin osa, mitä tahansa tekemistä niin musiikissa, teatterissa tai vaikkapa politiikassa on, on se, mitä tehdään yhdessä eikä se, onko manageria. Vaikka toki voidaan ottaa huomioon se, että tuskin esimerkiksi Led Zeppelinkään olisi saavuttanut maailman mainetta, ellei olisi ollut sitä parrakasta heeboa taustalla häilymässä.  Aina on se mahdollisuus, että joku nostaa käden pystyyn kertoen olevansa jumala, ja muut kerääntyvät siihen ympärille odottaen kymmentä käskyä. Ja mitään ei koskaan tapahdu.

Siitä sitten lähdettiin, enkä minäkään aluksi tiennyt, mistä oikein on kysymys. Teemu sanoi, että tehdään levy, kaksi tai kolme – tai sitten jotain muuta, ja sehän sopii aina! Tunsin Teemun toki entuudestaan ja tiesin myös sen, että mukana olevat muut jäsenet ovat erittäin lahjakkaita omassa tekemisessään. Tyypit ovat ajan hermoilla siinä, mitä tulee muotoon tehdä tai luoda – nimenomaan musiikkia ja äänitteitä. Noin lyhykäisyydessään, mistä ja miten lähdettiin liikkeelle…

Kaipomäki: Hienosti kiteytetty.

Tuosta teemasta onkin hyvä jatkaa, eli mistä yhtye on saanut nimensä, kenen toimesta?

Kaipomäki: Joudun vastaamaan tähänkin hieman tylsästi eli jälleen kerran päähänpistosta. Nimi iski kuin salama kirkkaalta taivaalta ja ilmoitin välittömästi Karl-Heinzille ja kumppaneille, että tässä se on. Vastaanotto oli sen verran positiivinen, ettei sitä tarvinnut miettiä sen kummemmin.

Wastemberg: Tämä oli varsin kummallinen yhteensattuma. Kun oli Teemun kanssa tultu siihen tulemaan, että jotain tulee tapahtumaan, niin Kova Meno oli sellainen, joka minullakin oli mielessä. En tiedä, miksi. Tosin Teemulla oli loppuun Kollektiivi, minulla oli Syndikaatti! Se juontaa juurensa omasta historiastani, mutta bändin nimeksi tuli sitten kuitenkin Kova Meno Kollektiivi. Vaikka tarkoittavathan syndikaatti ja kollektiivi kuitenkin samaa. Nimi tuli siis hyvin kivuttomasti, ja se kollektiivisuus kuvaa myös sitä, että tämä on tietynlainen prosessi.

Näiden tyyppien, jotka ovat musiikillisesti lahjakkaita sekä teknillisesti valveutuneita nykyajan härpäkkeiden kanssa eli digitaalisesti tallentaminen ei ollut mikään ongelma, ei pandemia ollut mikään maailmanloppu, vaikka KMK:n perustaminen sattui samaan aikaan. Oikeastaan koronavirus omalla tavallaan ohjasi luovuutta ja lopputulemaa ja ainakin tätä prosessia enemmän prosessin omaiseksi. Tämä on mielenkiintoinen luovuuslaboratorio verrattuna vaikka siihen, että revitään housut samoin kuin Rolling Stones aikoinaan ja mennään lavalle sen näköisenä.

Vaikka keikkojen määrä on toistaiseksi pieni, niin onhan se toisenlaista, kun tällaisen digitaalisessa meressä muhineen alkukeitoksen laskee lavalle. Nyt peilaan taas omaan nuoruuteeni: jos aikoinaan hädin tuskin jaksoi kantaa oman styrkkarin ja kitaran lavalle, niin nämä nuoret puolestaan toteuttavat hommaa ihan toisella tavalla: tuohon tulee styrkkari ja tuohon toinen ja kitarat tuohon ja koskettimet tuohon noin ja onko sinulla jotain telinettä, johon saan tietokoneeni? Itse vanhan liiton meininkiin tottuneena katsoin, että eihän tuosta tule mitään, mutta sehän kuulostaa vähintään yhtä hyvälle kuin se vanha kellaripunkbändi!

Kova Meno Kollektiivissa on mukana suuri joukko muusikoita. Miten kokoonpano on muodostunut, vaihteleeko se paljon? Onko mukana sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet alusta asti mukana?

Kaipomäki: Vuosien aikana on pikkuhiljaa muodostunut noin 10 hengen ydinporukka, joka lähtökohtaisesti pysyy. Yhteensä meitä on noin 30 jäsentä. Parikymmentä meistä on sellaisia, jotka tulevat ja menevät omien aikataulujensa ja kiinnostuksensa mukaan.

Wastemberg: Siinäkin näkyy omalta osin tämä kollektiivisuus, sillä jokainen on tervetullut mukaan tarjoamaan sen oman panostuksensa. Digitaalisuus mahdollistaa sen, että vaikka meitä on iso joukko, voidaan olla päivittäin yhteyksissä. Esimerkiksi joku sanoo, että minulla olisi tämmöinen biisi, jossa on Am7 ja Dm6. Haluisiko joku kokeilla soittaa tähän nokkahuilusoolon? Sitten alkaa tulla vastauksia. Ensimmäinen kertoo, että voisin kokeilla, mutta en omista nokkahuilua. Toinen vastaa, että minulla on nokkahuilu, mutta en osaa soittaa sitä. Kolmas ilmoittaa, että minä olen nokkahuilun opettaja ja voin opettaa.

Kuulostaa omasta mielestäni loistavalle, koska minulla on ollut myös aiemmin samankaltainen orkesteri ja pidän kollektiivisesta tavasta tehdä asioita. Se mahdollistaa paljon, mutta valitettavasti se ei ole kaupallisesti kovin menestyksekäs. Joitakin livepainotteisia kollektiiveja löytyy myös maailmalta mutta en mainitse nimiä, ettei tule vertailua. Se ei kuitenkaan ole ihan sama asia.

Voidaan toki ottaa esimerkki oikein kaukaa, joka havainnollistaa tätä edes jotenkin: Frank Zapan kiertuebändit, jotka olivat jotain ihan muuta kuin varsinaiset bändit kuten vaikkapa Led Zeppelin tai Rolling Stones. Ne olivat kiertueella mukana ja saivat siitä leipänsä mutta saattaa olla, ettei niillä bändeillä välttämättä tehty levyjä. Sitä tehtiin rakkaudesta musiikkiin, rakkaudesta lajiin sekä rakkaudesta yhdessä soittamiseen ja olemiseen. Kova Meno Kollektiivissa on paljon samaa. Tässä jengissä saa olla vaikka falski, jos niin haluaa, koska sekin löytää oman paikkansa.

Kaikkeen edellä mainittuun liittyen… Uskallanko kysyä, onko Kova Meno Kollektiivilla esikuvia tai vaikutteita?

Wastemberg: Uskallat, ja suorastaan pitääkin kysyä! Jos ajatellaan Kova Meno Kollektiivia, niin tämähän ei taivu perinteiseen bändimuotoon, josta otetaan promokuvia ja niin edelleen. Tai niitä kuvia voi toki ottaa, mutta seuraavissa otoksissa on sitten jo ihan eri porukka. Tämä on levyttävä bändi, ja trilogian ensimmäinen osa sekä muitakin julkaisuja on jo ilmestynyt. Kova Meno Kollektiivissa on musikaalisia ja esiintymistaitoisia ihmisiä, ja siinä näkyy vaikkapa se, miten ollaan yleisön kanssa yhteydessä sieltä lavalta käsin. On kuvataiteellisesti lahjakkaita ja niin edelleen.

Kun kysyit esikuvista, on aika mielenkiintoista, miten Kova Meno Kollektiivista tuli juuri tällainen. Tämä olisi varmaankin mennyt paljon enemmän perinteisen bändin suuntaan, jollei olisi tullut pandemiaa. Huomattiin, että mikä silloin oli rajoittava tekijä, olikin itse asiassa mahdollistava tekijä. Mahdollistava mille? Sitä ei täysin vielä tiedetä itsekään.

Jos bändille olisi valikoitunut toinen nimi, ei se olisi Menneisyyden Vangit, vaan me olisimme Koronan Vangit. Siitä päästäänkin ajatukseen, että olisipa hienoa tehdä kiertueita Freemanin kanssa! Olisivatko ne sitten musiikkikiertueita vai jotain muuta, niin sitä olisi mielenkiintoista miettiä. Voisivathan Teemu ja Freeman lähteä vaikka Kokkisota-kiertueelle.

Nyt varmaan moni miettii, että juttelen ihan mitä sattuu, eikä näissä jutuissa ole mitään järkeä. Tarkoituksena on tuoda esille, mistä Kova Meno Kollektiivissa on kysymys, ja mihin taivutaan! Meillä ei ole mitään ohjaavia sääntöjä, jotka laittaisivat bändin tiettyyn muottiin.

Eli meillä ei ole siis mitään suoria esikuvia, enkä toisaalta haluaisi niitä nimetäkään. Tai jos otetaan esille kansainvälisesti tunnettu esimerkki, nostaisin esille jälleen Frank Zapan. Jos ajatellaan koko Zapan tuotantoa, ja mitä kaikkea siellä on, niin onhan siellä vaikka mitä. Hän on itse joskus sanonut, että musiikkina ymmärretään se, missä soitetaan ja lauletaan. Näin ollen hänen omasta tuotannostaan 80 prosenttia ei ole ollenkaan musiikkia. Jos kuuntelee tarkasti, on siellä toki se musiikkielementti, mutta se on kuitenkin jotain muuta.

Kova Meno Kollektiivi on tähän mennessä julkaissut kolme singleä tulevalta albumilta, joka ilmestyy 5. toukokuuta. Onko tiedossa samanlaista meininkiä kuin debyytillä?

Kaipomäki: ”Vanishing Point” näkee päivänvalon tosiaan piakkoin, ja sen kansikuva on nähtävillä tuossa hieman alempana. Tuleva levy sisältää yhteensä 16 raitaa, ja sen julkaisijana toimii Kello Neljän Levyt. Se on omasta näkökulmastani katsottuna pitkälle samanlaista materiaalia kuin edellinen, mutta moni muu on sanonut, että siinä on tosi erilainen meininki kuin ensimmäisessä.

Wastemberg: En itse ole tehnyt musiikkia näille levyille, joten tähän on hieman vaikea ottaa kantaa. Toki huomaan eron kuunneltuani näitä kahta pitkäsoittoa. Jos ykköslevy oli ilottelevan pirskahteleva, on tämä uusi seestyneempi. Mutta sen seestyneisyyden tarkoitus on luoda pohja sille, että sinne on saatu piilotettua jotain tiettyjä elementtejä. Esimerkiksi jo julkaistuista singleistä huomaa, että sinne on tuotu asioita, joita ei ollut ykköslevyllä.

Ajatuksena ei ainakaan toistaiseksi ole tehdä hittiä, joka saataisiin radiosoittoon ja herättäisi keikkamyyjien kiinnostuksen, vaan bändi palvelee ensisijaisesti itseään. Mutta toki tarkoituksena on tuottaa sellaista musiikkia, joka herättää kuulijoiden kiinnostuksen.

Kova Meno Kollektiivi on koko ajan muutoksessa, mutta onko se niin näkyvää muutosta, niin se ei ole aina selvää. Suunnitelmissa on julkaista trilogia, ja viimeisen osan ilmestyttyä olisi mielenkiintoista päästä kysymään joltakulta, että mikä se kaari olikaan? Toki trilogiaan voi tulla neljäs osa, joka saattaakin olla jotain erilaista, esimerkiksi sinfoniaaninen hevilevy. Niin tuskin tulee tapahtumaan, mutta voihan ajatuksella leikitellä!

Kaipomäki: Tähän ei oikeastaan ole mitään lisättävää, tässä oli omatkin ajatukset.

Kysykää itseltänne jokin kysymys ja vastatkaa siihen?

Wastemberg: Haluaisin osoittaa kysymyksen nimenomaan Teemulle. Jos mietitään niitä asioita ja lähtökohtia, joita on tämän haastattelun aikana juteltu. Jos ajatellaan aikaa, vaikka neljän vuoden kuluttua, niin mitä silloin olisi tapahtunut tai tapahtumassa KMK:n suhteen, jotka olisivat valtavan hienoja asioita?

Kaipomäki: Toivoisin ainakin, että tämä toimisi yhtä hyvin vielä neljänkin vuoden kuluttua. Asiat rullaisivat samalla tavalla eteenpäin kuin tähän mennessä on tapahtunut. KMK ei olisi jäänyt paikoilleen ja löytäisimme edelleen uusia näkökulmia tekemiseen.

Wastemberg: Näkisin sen Kova Meno Kollektiivin näkökulmasta niin, että olisi hienoa, jos olisi olemassa sellainen live-esiintymisten väylä. Se ei tarkoita sitä, että tämä porukka koko laajuudessaan kiertäisi koko ajan, eikä sitäkään, että kierrettäisiin aina albumin ilmestymisen jälkeen. Vaan voitaisiin enemmänkin ajatella, että meillä olisi single ja live-esiintyminen. Eli päästäisiin välittömään yleisökontaktiin.

Kaipomäki: Kuulostaa hyvälle. On mietitty, kuinka sitä lähestyttäisiin, mutta ei ole vielä löydetty punaista lankaa.

Wastemberg: Meidän parhaimmat keskustelumme vuosien varrella ovat käsitelleet sitä, että Kova Meno Kollektiivin pitäisi tehdä ooppera tai baletti. Olisiko se sitten viiden minuutin mittainen vai kuinka pitkä, on sitten eri asia.

Kaipomäki: Rock-ooppera kesäteatterissa olisi kova!

Wastemberg: Todellakin! Perinteisessä kesäteatterissa, jossa vanha isäntä tulee pukeutuneena harmaisiin housuihin maitokärryn kanssa punaiseksi maalatun mökin takaa. Siinähän meillä olisi jo ensimmäinen kohtaus. Jos siis kesäteattereita tällainen idea kiinnostaa, niin rohkeasti vain ottamaan yhteyttä ja lähdetään suunnittelemaan rock-oopperaa teidän kuntaanne jollekin tulevalle kesälle!

Meinasinkin kysyä, mitä Kova Meno Kollektiivin tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu, mutta tässähän niitä ideoita jo tulikin…

Kaipomäki: Jonossa on jo lisää julkaisuja. Nyt ilmestyvän albumin jälkeen touhu tulee jatkumaan aika piankin erinäisissä muodoissa. Ainakin tämä ja ensi vuosi on kalenterin suhteen jokseenkin selvää.

Wastemberg: Oma henkilökohtainen intressini on tuotantoprosesseissa. Eli sen sijaan, että KMK ei olisi niinkään rock ’n’ roll bändi vaan tuotantoyhtiö, niin mitä se tuottaisi? Tässähän tulikin jo yksi idea rock-oopperan muodossa ja voisi miettiä, mitä kaikkea muuta voisimme tehdä kulttuurin hyväksi. Jos puhun tämän hetkisestä kulttuurin tilasta Suomessa, ja kaikki varmasti tietävät mihin viittaan, niin onhan tämä myös mahdollisuuksien kenttä. Se vain vaatii sen, että kehitetään erilaisia tapoja tehdä kulttuuria, tavoittaa yleisöä ja niin edelleen.

Olen tässä haastattelun aikana oppinut itsekin paljon lisää siitä, mikä Kova Meno Kollektiivi oikein on, ja mistä kaikessa on oikein kysymys. Pystyisittekö kuvailemaan meininkiä kolmella sanalla?

Kaipomäki: Utelias, avarakatseinen ja… jään miettimään kolmatta hetkeksi aikaa.

Wastemberg: Otan itse lähtökohdaksi oman persoonani managerina ja valmentajana. Sanoisin luova, tavoitteellinen ja tuloksellinen. Se oikeastaan kiteyttäisi tämän koko haastattelun.

Kaipomäki: Allekirjoitan tuon tavoitteellisuuden, tai ehkä jopa sanoisin tavoitehakuisuuden. Se ei toki ole välttämättä sana, mutta ainakin etsitään sitä tavoitetta ja mennään sitä kohti.

Wastemberg: Omasta näkökulmastani Kova Meno Kollektiivista tuli fantastisempi kuin alun perin pitikään.

Kaipomäki: On kivempi havahtua, että tästä tulikin tällaista verrattuna siihen, että menisi tietoisesti jotain kohti. Yhtäkkiä onkin sylissä jotain sellaista, mitä ei olisi osannut odottaa.

Lopuksi: mitä terveisiä haluaisitte lähettää lukijoille?

Kaipomäki: Olkaa vapaasti yhteydessä! Sen kesäteatterin suhteen kuin muutenkin.

Wastemberg: Jos tuntuu, että maailma on menossa päin mäntyä, muistakaa, että yhä edelleen tämä on meidän ohjattavissa. Me tiedämme ne oikeat toimenpiteet, mitä tehdä, jotta tästä maailmasta saataisiin jälleen parempi. Näillä sanoilla eteenpäin.

Tutustu Kova Meno Kollektiivin meininkiin lisää näiden linkkien kautta: Bandcamp, Facebook, Instagram

Kappalelistaus:

1. Intro
2. Vanishing Point
3. When It Gets Dark (Remix)
4. Far Away
5. Avslutande Efterskrift I
6. Castles Made of Sand
7. Here We Go Again
8. Need U Now
9. Avslutande Efterskrift II
10. Nocturne
11. Let’s Rock
12. Avslutande Efterskrift III
13. Separated
14. Vaatteet (Remix)
15. Avslutande Efterskrift IV
16. September