Kaksi vuotta on kulunut Emmure -yhtyeen viimeisimmästä albumista ja nyt yhtye on edennyt –>kuudenteen albumiinsa ”Eternal Enemies”, joka julkaistiin 15. huhtikuuta. Emmure on varmasti melkein jokaiselle deathcore-musiikin kuluttajalle tuttu nimi, mutta henkilökohtaisesti en ole itse koko yhtyeestä kuullut, joten nyt on hyvä hetki aloittaa.

Levy lähtee mukavasti käyntiin melko psykedeelisellä rassauksella, josta mieleen kumpuaa nopeaan Slipknot-yhtyeen käyttämät keikanavaus häröilyt. Introkappale ”(Untitled)” antaa kuitenkin vain pientä osviittaa että mitä on luvassa, sillä seuraavat kappaleet lyövät pöytään todella rajuja riffejä, breakdowneja ja melkoista murinaa. Valitettavasti muutamien kuuntelukertojen jälkeen näitä kappaleita ei vieläkään muista nimeltä, sillä ne ovat sitä ”ihan ok” materiaalia joka ei jätä oikein muuta korvan taakse kuin ihan kivan fiiliksen.

Onneksi asiaan tulee korjausta ja kappale ”The Hang Up” tuottaa jotain aivan muuta. Perus deathcore-rytkytys jätetään taka alalle ja mukaan uskalletaan sekoittaa paljon muitakin genrejä. Mieleen tulee ensimmäisenä vähän Sepulturan tapaiset kitarakuviot ja hieman jopa nu-metallia muistuttava solistitoiminta. Myös seuraava kappale ”A Gift A Curse” tarjoaa jotain aivan muuta. Kappale alkaa hyvin metalcoremaisella melodisoinnilla ja jumputuksella, mutta biisin loppupuolella meinasin paskoa housuihini, sillä sekaan onnistutaan heittämään todella raakoja kuvioita ja erittäin vittumaista karjuntaa. Oikeasti, tämä kappale kannattaa kuunnella. Myös seuraavat kaksi kappaletta ”E” ja ”Like A Lamotta” onnistuu yllättämään luovuudellaan, sillä meininki alkaa muistuttamaan jo paljon enemmän nu-metal suuntausta lievillä riimittely/soitinkuvioilla ja myös sekin toimii.

Harmittaa kuitenkin myöntää että seitsemännen kappaleen jälkeen se hyvä meininki loppuu, sillä viimeiset kahdeksan kappaletta kuulostaa jotenkin todella ylimääräiseltä. Biisit eivät ole huonoja, mutta jokin niistä puuttuu mikä oli mukana aikaisemmissa kappaleissa. Tuntui vain siltä, että kappaleet liukuivat ohitse eikä jättänyt oikein mitään mainitsemisen arvoista korvan taakse.

Kokonaisuudessa täytyy myöntää, että levy on sellainen ”ihan kuunneltava”. Nojaudun tähän kommenttiin sillä, että albumin neljäs, viides, kuudes ja seitsemäs raita oli ainoat raidat mitkä jäi päähän ja oli oikeasti niin hyviä, että niitä teki mieli vain kuunnella uudestaan ja uudestaan niiden monipuolisuuden sekä kekseliäisyyden takia. Loput kappaleet jäivät sitten vain taka alalle näiden jälkeen ja viisitoista raitaa yhden albumin sisään tuntui muutenkin vähän turhan monelta kappaleelta.

Ihmiset joille Emmure on entuudestaan tuttu, niin suosittelen ehdottomasti kuuntelemaan. Ihmiset joille ei ole, niin kannattaa kuunnella vain nuo neljä mainitsemaani kappaletta ja jos tuntuu mieluisalta, niin suosittelisin mieluummin tutustumaan sitten yhtyeen vanhempaan tuotantoon.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

6½/10

Kappalelista:
1. (Untitled)
2. Nemesis
3. N.I.A (News In Arizona)
4. The Hang Up
5. A Gift A Curse
6. E
7. Like A Lamotta
8. Free Publicity
9. Most Hated
10. Grave Markings
11. Hitomi’s Shinobi
12. Rat King
13. Girls Don’t Like Boys, Girls Like 40’s And Blunts
14. New Age Rambler
15. We Were Just Kids

https://www.facebook.com/emmure

Kirjoittanut: Jussi Nurmi

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy