Endless Chain löysi oman identiteetin kolmannella albumilla: ”Tiedämme nyt aika hyvin, miltä haluamme kuulostaa”
Kotimainen tummasävyisen metallin yhtye Endless Chain jatkaa musiikillisen identiteettinsä syventämistä uudella ”Nothingness”-albumillaan. Vuoden 2021 ”Forthcoming Past” -debyytillä vielä omaa suuntaansa etsinyt yhtye otti vuonna 2024 ilmestyneellä ”Agonylla” merkittävän askeleen kohti nykyistä ilmaisuaan, ja nyt kolmannella albumilla palaset ovat yhtyeen perustajan ja pääasiallisen säveltäjän Timo Mölsän mukaan viimein loksahtaneet kunnolla paikoilleen.
Marraskuun 12. päivä M-Theory Audion kautta julkaistava ”Nothingness” jatkaa edeltäjänsä synkkää ja melankolista linjaa, mutta se vie kokonaisuutta entistä vahvemmin gootti- ja doom metalin suuntaan. Albumin sanoituksissa liikutaan menetyksen, katoavaisuuden ja kuolevaisuuden kaltaisissa aiheissa, kun taas musiikillisesti Endless Chain yhdistää raskaita melodisen death metalin elementtejä tunnelmallisempaan ilmaisuunsa.
Kaaoszine vaihtoi Mölsän kanssa ajatuksia ”Nothingness”-albumin synnystä, Endless Chainin vuosien aikana löytyneestä omasta soundista, laulaja Aki Salosen kasvaneesta roolista sekä siitä, voisiko tähän asti pääasiassa studioyhtyeenä toiminut kokoonpano tulevaisuudessa löytää tiensä myös keikkalavoille.
Mainos päättyy
”Agony” auttoi löytämään suunnan
”Nothingness” saapuu vain kaksi vuotta ”Agonyn” jälkeen, kun taas Endless Chainin kahden ensimmäisen albumin välillä vierähti kolme vuotta. Mölsän mukaan nopeampi työtahti liittyy ennen kaikkea siihen, että yhtyeen musiikillinen suunta alkoi hahmottua kunnolla juuri ”Agonyn” aikana.
”Bändin musiikillinen tyyli alkoi todella muotoutua ’Agonylla’. Se auttoi tarkentamaan biisinkirjoittamisen fokusta ja teki ehkä koko prosessistakin helpomman.”
Uuden albumin ensimmäiset kolme kappaletta olivat itse asiassa jo kirjoitettuina saman vuoden keväänä, kun ”Agony” ilmestyi. Mölsällä oli edellisen albumin valmistumisen jälkeen varsin selkeä käsitys siitä, mihin suuntaan hän halusi Endless Chainia seuraavaksi viedä.
Mainos päättyy
”’Forthcoming Pastilla’ ja jossain määrin vielä ’Agonyllakin’ etsimme omaa musiikillista identiteettiämme. Minulle henkilökohtaisesti gootti- ja doom-vaikutteinen metalli tuntuu kaikkein luonnollisimmalta ja lähimpänä sitä, kuka olen.”
Erityisesti raskaus ja melankolia vetävät säveltäjää puoleensa.
”Minua kiehtovat raskaat, melankoliset ja surumieliset kappaleet ja melodiat.”
Vaikka Endless Chain sai alkunsa Mölsän henkilökohtaisena luovana projektina, ei hän tee valmiita albumeita yksin. Mölsä vastaa edelleen pääasiassa säveltämisestä, mutta demovaiheen jälkeen kappaleita rakennetaan pitkälti yhdessä tuottaja Aleksanteri Kuosan kanssa. Kuosalla on Mölsän mukaan muutenkin olennainen rooli koko yhtyeessä.
Synkimmät ideat syntyvät usein vaikeina aikoina
Jo nimi ”Nothingness” antaa melko hyvän kuvan albumin tunnelmasta. Mölsän mukaan se kuvastaa levyä sekä sanoituksellisesti että yleisen ilmapiirinsä puolesta.
Varsinaisesta konseptialbumista ei silti ole kyse.
”Jokainen kappale on oma kokonaisuutensa, eikä albumi oikeastaan ole konseptilevy. Sanoituksellisesti kappaleet kuitenkin pyörivät samankaltaisten teemojen ja aiheiden ympärillä.”
Kappaleiden nimet kuten ”What Life Could Be…”, ”Fade to Nothingness”, ”Save Me”, ”Forever Gone”, ”Everything Fades” ja ”Into the Oblivion” vahvistavat kuvaa levystä, jolla menetys, katoaminen ja kuolevaisuus ovat vahvasti läsnä.
Mölsä ei kuitenkaan ota kunniaa albumin sanoituksista itselleen. Niistä vastaavat pääasiassa yhtyeen laulajat Ville Hovi ja Aki Salonen.
”En oikein voi puhua pääasiallisten sanoittajiemme Villen ja Akin puolesta. Mielestäni he ovat kuitenkin tehneet hienoa työtä kirjoittaessaan sävellyksiin sopivat tekstit, jotka myös sitovat kappaleita yhteen.”
Omasta säveltämisestään Mölsä tunnistaa kuitenkin selvän yhteyden synkempiin mielentiloihin.
”Täytyy myöntää, että parhaat kappaleet – tai ainakin niiden parhaat ideat – syntyvät kiistatta yleensä silloin, kun asiat eivät mene kovin hyvin. Minun täytyy olla oikeassa mielentilassa voidakseni kirjoittaa uusia kappaleita.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen Mainos päättyy
Raskaus palvelee kappaletta eikä päinvastoin
Endless Chainin musiikissa melankolinen ja tunnelmallinen ilmaisu kohtaa paikoin huomattavasti raskaammat melodisen death metalin elementit.
Mölsä ei kuitenkaan mieti säveltäessään tietoisesti, kuinka paljon kappaleeseen pitäisi annostella kumpaakin puolta.
”En oikeastaan ajattele sitä biisinkirjoitusprosessin aikana. Kappaleesta tulee sellainen kuin siitä tulee.”
Hän ei myöskään ajattele Endless Chainin kappaleiden jakautuvan selkeästi eri genreihin.
”Raskaammat melodisen death metalin osat ja elementit ovat siellä tukemassa kappaletta ja sen tunnelmaa. Samalla ne antavat sanoituksille tilaa kehittyä ja viedä tarinaa eteenpäin kappaleen sisällä.”
Laulaja Aki Salosen rooli on puolestaan kasvanut albumi albumilta. ”Nothingnessilla” yhtye kokee löytäneensä hyvän tasapainon puhtaan laulun ja rajumpien vokaalien välille.
Se vaikuttaa nykyään myös jo sävellysvaiheessa.
”Kun kirjoitamme kappaleita, on meillä jo aika hyvä käsitys siitä, miten lauluosuudet tulevat toimimaan. Studiossa toki edelleen kokeilemme, toimisiko jossakin kohdassa toinen lähestymistapa paremmin.”
Aleksanteri Kuosasta on tullut olennainen osa Endless Chainin soundia
”Nothingnessin” tuottanut Aleksanteri Kuosa ei ole Mölsälle vain ulkopuolinen tuottaja, joka astuu mukaan valmiiden kappaleiden kanssa.
Kaksikko on työskennellyt yhdessä Endless Chainin alusta lähtien, minkä ansiosta heidän välilleen on muodostunut yhteinen tapa rakentaa kappaleita.
”Aleksanteri ja minä olemme työskennelleet yhdessä aivan Endless Chainin alusta lähtien, joten meille on kehittynyt yhteinen työskentelytapa.”
Täydellistä yksimielisyyttä ei silti aina ole.
Mölsällä voi olla säveltäessään hyvin vahva käsitys siitä, miltä jokin kappale tai sen osa hänen päässään kuulostaa, kun taas Kuosa saattaa nähdä asian toisin.
”Välillä olemme tietenkin eri mieltä tietyistä asioista kappaleessa. Usein kyse on siitä, miten itse alun perin kuulin kappaleen päässäni sitä kirjoittaessani. Lopulta olemme kuitenkin erilaisia asioita kokeilemalla yleensä löytäneet yhteisen näkemyksen.”
Albumin masteroinnista vastasi puolestaan muun muassa Amorphiksen, Insomniumin ja Katatonia-yhtyeen kanssa työskennellyt Tony Lindgren.
Tällä kertaa tavoitteena oli viedä levyn yleissoundia aiempaa synkempään ja brutaalimpaan suuntaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin kitarasoundeihin.
”Pyysimme Tonya masteroimaan ’Nothingnessin’, koska koimme hänen pystyvän tuomaan albumille juuri sellaista voimaa ja selkeyttä, jota se tarvitsi. Olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen.”
”Everything Fades” aiheutti eniten päänvaivaa
Albumin kappaleista vaikeimmaksi osoittautui ”Everything Fades”.
Ongelmat eivät tällä kertaa liittyneet esimerkiksi monimutkaiseen sovitukseen vaan kappaleen kertosäkeen laulufraseeraukseen.
”Meillä oli jonkin verran vaikeuksia kertosäkeen laulufraseerauksen kanssa. Jälkikäteen ajateltuna en ole aivan varma miksi, mutta kai tietyille asioille voi sokeutua, kun niiden parissa työskentelee liian pitkään.”
Täysin vastakkaisen kokemuksen tarjosi ”Save Me”.
”Se oli luultavasti helpoin. Se toimi todella hyvin heti alusta lähtien eikä muuttunut demoversiosta kovinkaan paljon.”
Kolmas albumi toi viimein Endless Chainin oman identiteetin esiin
Kun Mölsä katsoo taaksepäin Endless Chainin kolmen albumin mittaista matkaa, näyttäytyy kehityskaari hänelle varsin selvänä.
”Forthcoming Past” oli ennen kaikkea kokoelma siihen mennessä syntyneitä kappaleita. Musiikkia oli vaikea sijoittaa tiettyyn lokeroon, eikä yhtyeen oma identiteetti ollut vielä selkeä.
”Agony” muutti tilannetta.
”’Agony’ oli jo selkeä askel eteenpäin. Sillä aloimme löytää oman musiikillisen suuntamme ja samaan aikaan kehityin itse biisintekijänä.”
”Nothingness” puolestaan edustaa pistettä, johon kahden ensimmäisen albumin aikana tehty työ on johtanut.
”Minusta tuntuu, että tällä albumilla Endless Chainin oma tyyli ja identiteetti ovat viimein loksahtaneet yhteen.”
Se ei Mölsän mukaan tarkoita, että yhtyeen pitäisi tästä lähtien pysyä muuttumattomana. Olennaista on, että ensimmäistä kertaa pohja tuntuu täysin omalta.
”Kehitys ei tietenkään ole pysähtynyt, mutta tämän albumin kohdalla tuntuu ensimmäistä kertaa siltä, että tiedämme aika hyvin, miltä haluamme Endless Chainin kuulostavan.”
Voisiko Endless Chainin nähdä vielä keikkalavoillakin?
Endless Chain on tähän asti keskittynyt ensisijaisesti uuden musiikin kirjoittamiseen ja julkaisemiseen eikä aktiiviseen keikkailuun.
Ajatus yhtyeen viemisestä lavalle on kuitenkin noussut viime aikoina esiin yhä useammin.
”Kysymys keikkailusta on tullut viime aikoina aika paljon vastaan. Voin sanoa, että olemme keskustelleet siitä bändin sisällä.”
Mölsä ei toistaiseksi lupaa mitään konkreettista.
”Tähän asti pääpainomme on ollut uuden musiikin kirjoittamisessa ja julkaisemisessa, ja se on toiminut meille kaikille hyvin. Ehkä keikkailu voisi olla jotain, mitä tutkimme tulevaisuudessa. Katsotaan, miten asiat kehittyvät, ja mihin bändi tästä etenee.”
”Nothingnessin” julkaisun jälkeinen aika tulee todennäköisesti kulumaan uuden albumin parissa, mutta katse on jo osittain seuraavassa vaiheessa. Endless Chainilla on nimittäin valmiina myös ensimmäisiä uusia kappaleita.
”Olemme jo kirjoittaneet hieman uutta musiikkia, joten ehkä ensi vuonna voimme alkaa viedä niitä kappaleita pidemmälle studiossa.”
Lopuksi Mölsä lähettää terveisensä yhtyeen tähänastista matkaa seuranneille kuulijoille:
”Kiitos kaikille, jotka ovat tukeneet meitä ja kuunnelleet musiikkiamme. Toivottavasti annatte myös uudelle albumille mahdollisuuden!”