Swallow The Sunin Juuso Raatikaisen ja Ghost Brigaden Manne Ikosen muodostama Endless Forms Most Gruesome saattaa nimensä perusteella tuoda aluksi mieleen jonkin kämäisen pienen paikkakunnan Nightwish-coverbändin, mutta moinen ennakkoluulo katoaa viimeistään siinä vaiheessa, kun yhtyeen debyyttialbumin laittaa soimaan.

Endless Forms Most Gruesomen musiikki on luonteeltaan mutaista ja pörisevää, mutta sen liimana toimivat ehdottomasti kosmista kauhua uhkuvat äänimaisemat ja kuin syvyyksistä kantautuvat vokaalit. Yhtyeen musiikissa yhdistyvät sellaiset psykedeelisen äärimetallin nimet kuin Oranssi Pazuzu ja John Frum, joka tulee erityisesti esiin kappaleissa, kuten ”The Watchers” ja ”Free Fall From Womb To Grave”. Ensimmäisenä mainittu kappale onnistuu loistavasti rakentamaan lähes Meshuggah-tyylisen soonisen kudoksen, jonka seiteissä kuulija sätkii epätoivoisesti. Rytminen kompleksisuus ei tietenkään ole samaa luokkaa kuin ruotsalaisilla, mutta kuulostaa siltä, kuin Endless Forms Most Gruesome olisi saman rienaavan hengen riivaama.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Ahdistavien äänimaailmojen kutomisen lisäksi levyltä löytyy suoraviivaisempia teemoja, jotka toimivat kappaleiden keskiössä. Esimerkiksi kappaleessa ”Viral Bloodlust” keskeisenä elementtinä on muhkeasoundinen riffi, jossa on kaikuja yhtyeistä, kuten Deftones, Triptykon ja kotimainen Palehorse. Riffi on selkeästi kappaleen keskiössä, mutta sitä tukee esimerkiksi taustalla hiljaa kuuluva tasainen kahdeksasosakilkatus, joka luo kuulijan huomaamatta tiettyä pakottavuutta kaiken alle. Deftones pääsee kunnolla vallalle siinä vaiheessa, kun bändi tiputtaa riffin pois ja vaihtaa sointuarpeggioihin.

Deftones ei ole suinkaan ainoa 90- ja 2000-lukujen nu metal/vaihtoehtometalliyhtye, jonka vaikutus kuuluu levyllä. Kappale ”Death Wish” käynnistyy sellaisella pomppuriffillä, joka istuisi kuin nakutettu esimerkiksi Kornin tuotantoon.  Kornista poiketen Endless Forms Most Gruesome hyödyntää dissonanssia kuitenkin muutenkin kuin mausteena; yhtye suorastaan ui siinä läpi koko levyn. Ei, yhtye on sitä. Kyse on synkästä aurasta, joka kuorruttaa kaikki ne lukuisat vaikutteet, joita levyllä on kuultavissa, ja lopputuloksena on yksi iso kosmisen tyhjyyden ja mielen omien pelkojen ja demonien jätevesiallas, joka vyöryy paineella kuulijan yli kuuntelukerrasta toiseen.

Endless Forms Most Gruesome on onnistunut tekemään albumin, jonka musiikissa kuuluvat pohjalla vahvasti muusikoiden aikaisemmat bändit, mutta jossa on päällä kuin Marvel-universumin Venom-tyylinen symbiootti mureuttamassa kokonaisuutta entisestään. Doom-, sludge-, death- ja jopa nu metal elävät levyllä samassa massiivisessa soundissa, jonka ansiosta kappaleet iskevät silloinkin, kun vain rymistellään keskitempoisesti ja siitä alemmas. Doomissa voi olla se ongelma, että jos ei tykkää kuunnella pelkkää pitkää ja pörisevää nuotin häntää, voi genre olla tylsä. Endless Forms Most Gruesomen tapauksessa jokaista osiota kohdellaan intentiolla, eikä tylsää hetkeä meinaa väkisinkään löytyä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Toivon todella, että tämä ei jää projektin ainoaksi levyksi, sillä tässä on selvästi yksi Suomen laadukkaimmista uusista projekteista kansainväliselläkin tasolla.

8/10

Kappalelista:

1. Black Hole
2. The Watchers
3. A Thousand Years In Hell
4. Death Wish
5. Goat
6. Viral Bloodlust
7. Incinerate Me
8. The Usual Catastrophe
9. Free Fall from Womb to Grave