Ensiferum, Frosttide @ Nosturi, Helsinki, 7.3.2015
Parisen viikkoa sitten uuden albuminsa julkaissut Ensiferum soitteli muutaman keikan Suomessa ennen kuin alkaa koluta Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa läpi oikein urakalla. Yksi pysäkeistä oli Helsingin vanha tuttu Nosturi. Lämmittelijänä Suomen keikoilla toimi niin ikään juuri uuden albuminsa julkaissut nuori folk metal -yhtye Frosttide.
Frosttide aloitti settinsä uuden ”Blood Oath” -albuminsa nimikkokappaleella, joka sai jo varsin suurilukuiselta yleisöltä innokkaan vastaanoton. Nosturi ei ollut vielä täynnä, mutta oli täyttymässä kovaa vauhtia. Olen nähnyt Frosttiden vuosien varrella muutaman kerran livenä, ja täytyy sanoa, että tämä oli näkemistäni keikoista paras. 
Kokemuksen tuoma varmuus, taito ottaa yleisö, usko omaan musiikkiin ja huippuunsa hiottu soitto sekä kyky soittaa tiukasti yhteen suorastaan loistivat lavalla olleesta miehistöstä. Hienoa nähdä ja kuulla Frosttiden kasvaneen live-esiintyjänä näin paljon. Frosttiden esiintyminen oli todella energistä ja vaikuttavaa kaikin puolin. Kappaleita kuultiin melko tasaisesti yhtyeen kummaltakin levyltä, ja kaikki tuntuivat uppoavan yleisöön täysillä.
Settilista:
1. Blood Oath
2. Awakening
3. Quest for Glory
4. Fate Redefined
5. Gates of the Asylum
6. Siege
7. Traitor Within
Mainos päättyy
Seuraavaksi lavalle astui yksi maamme suosituimmista metalliyhtyeistä, jota yleisön mylvinnästä päätellen oli jo odotettukin. Ensiferum saapui lavalle hiljattain julkaistun ”One Man Armyn” intron saattelemana, ja homma lyötiin käyntiin levyn aggressivisella avausraidalla. ”Axe of Judgement” ja sitä seurannut perinteisempää Enskaa (se, joka väittää Enskan tarkoittavan mitään muuta kuin Ensiferumia, ei tiedä mistään mitään) edustava uusi kappale ”Heathen Horde” todistivat uusien kappaleiden sulautuvan saumatta settilistaan vanhojen veisujen seuraksi. Täysillä homma kuitenkin tuntui lähtevän käyntiin ja yleisö syttyvän vasta neljännen kappaleen kohdalla, joka oli mikäs muukaan kuin ”Little Dreamer (Väinämöinen Part II)”. Yksi tämän yhtyeen tunnetuimmista ja parhammista kappaleista laittoi adrenaliinin virtaamaan ja äänihuulet koville koko yleisössä, ja näinpä kappale sai ansaitsemansa vastaanoton.
”Little Dreamerista” eteenpäin lähes jokainen kappale yllytti yleisön vain entistä äänekkäämmäksi ja innokkaammaksi. Ensiferumin soittaessa esimerkiksi sellaisia ikivihreitä kuin ”Ahti”, ”Smoking Ruins” ja ”Token of Time” tuntui, kuin aika olisi samalla sekä pysähtynyt pieneksi hetkeksi että silti livahtanut ohitse kuin huomaamatta. Ensiferumin esiintyminen oli todella tyylikästä ja energistä, minkä huomasi yleisönkin eläytymisestä ja äänekkäistä suosionosoituksista. Harvoin tulee kuultua yhtä kovaäänistä, komeaa ja tunteikasta yleisön yhteislaulua kuin varsinaisen setin päättäneen ”Victory Songina” tunnetun eeppisen eepoksen aikana.
Uusista kappaleista ihmiset innostuivat ylivoimaisesti eniten ”One Man Armysta” ja ”Two of Spadesista”. Muutenkin keikalla soitettavaksi osattiin valita uudelta levyltä juuri oikeat kappaleet. Uuden levyn nimikkokappale toimi loistavasti kaikessa raskaudessaan, brutaaliudessaan ja synkkyydessään. ”Two of Spadesin” alettua rokkaavalla riffillä yleisön huuto oli jo lähellä sortaa koko Nosturin. Kappale on ollut kuunneltavissa vasta hetken aikaa, mutta yhtyeen fanit osasivat sanat jo ulkoa ja lauloivat mukana uskollisesti. Varsinkin kappaleen funk/junttidisko/mikä helvetti nyt onkaan -kohta vei yleisön mukanaan. Kohdassa, jonka normaaleissa olosuhteissa laulaisi kukas muukaan kuin Frederik, valtaosa yleisöstä sylki sanoja suustaan niin omistautuneesti, että ääni meinaisi peittää itse yhtyeenkin. Tätä kappaletta tullaan varmasti toivomaan samalla innokkuudella, kuin tällä kertaa huudettiin ”Lai Lai Hein” perään aina tilaisuuden tullen.
Mainos päättyy
Encore alkoi hieman yllättäen Judas Priestiltä lainatulla ”Breaking the Lawilla”, jota ennen pakka pistettiin sekaisin niin, että esimerkiksi rumpalille ja kosketinsoittajalle lyötiin käteen kitarat. Laulajana toimi tällä kertaa valtaosan keikasta mukana ollut harmonikkataituri Netta Skog, jonka jotkut muistanevat vaikuttaneen aikoinaan Turisaksen riveissä. Jos joku tässä kohtaa kysyisi, kuinka monta hanurivitsiä saadaan mahtumaan yhteen keikkaan, niin vastaisin: ”Kuules poika, et halua edes tietää.” Mutta onneksi kukaan ei ole kysynyt. Skog tulee myös tuuraamaan yhtyeen kosketinsoittaja Emmi Silvennoista bändin alkavalla kiertueellaan, joten vitsien lateleminen jatkunee vielä jonkin aikaa ja ehkä keksitään pari uuttakin.
”Breaking the Lawin” jälkeen soitettiin vielä muutamat kappaleet ja keikka päätettiin ”Ironiin”, joka on varmasti yksi tarttuvimmista ja energisimmistä kappaleista, jota yksikään bändi voisi livenä soittaa. Yleisön pärähdettyä pähkinöiksi vielä kertaalleen oli Ensiferuminkin jo aika poistua lavalta.
Tämä oli täydellinen esimerkki onnistuneesta klubikeikasta. Molemmat bändit lähtivät lavalta kaikkensa antaneena aivan kuten yleisökin. Hiki tuli kuin olisi saunassa ollut, nyrkit takoivat ilmaan ja pää nyökkäsi niin, että vieläkin särkee. Tunnelma oli yksinkertaisesti sanoin kuvaamattoman mahtava. En tiedä, oliko keikka loppuunmyyty, mutta jos ei ollut, niin lähellä ainakin oltiin ja täysin ansaitusti. Minun käy sääliksi kaikkia, joilta tämä jäi väliin.
Settilista:
1. Axe of Judgement
2. Heathen Horde
3. Into Battle
4. Little Dreamer (Väinämöinen Part II)
5. Warrior Without a War
6. Ahti
7. Smoking Ruins
8. Two of Spades
9. Unsung Heroes
10. Burning Leaves
11. One Man Army
12. Victory Song
Encore:
13. Breaking the Law (Judas Priest -cover)
14. From Afar
15. Token of Time
16. Iron
Mainos päättyy
Teksti: Jyri Kinnari
Kuvat: Jana Blomqvist (Ensiferum) ja Toni Salminen/Metalscope.net (Frosttide)