Enthrone The Unborn kiertuepäiväkirja #4
Keravalainen melodisen death metallin lähettiläs Enthrone The Unborn kiertää parhaillaan Suomea Prayed And Betrayed -nimisen yhtyeen kanssa. Yhtye kirjoittaa tuoreita kuulumisia kiertueeltaan Kaaoszinelle ja neljännen osan bändin päiväkirjasta voit nyt lukea tästä:
Perjantai, 6.3.2015:
Herään sänkyni pohjalta. Olen ollut kaksi viikkoa sairaslomalla murtuneen pikkuvarpaan ansiosta. Kello on kahdeksan. Väsyttää. Olimme sopineet tekstiviestein edellisenä iltana, että lähtö koittaa yhdeksältä, kamat ovat pakattu treenikseltä keikkapakuun ja olemme hakemassa Kauppista, lead-kitaristia, töistä Järvenpäästä heti siinä kymmenen jälkeen. Olen epäuskoinen tähän tavoitteeseen. Olin oikeassa ajatusteni kanssa. En koe tästä ylemmyyttä saatika voitonriemua. Kauppinen on kyydissä joskus yhdentoista jälkeen ja bändin levyt pitää vielä hakea Porvoon matkahuollosta. Onneksi Porvoo on matkan varrella kun ajaa Keravalta Kajaaniin.
Mainos päättyy
Lopulta kaikki tavarat ja ihmiset ovat kyydissä. Olen ajanut auton Porvooseen asti. Matkan valtavan pituuden takia Kauppinen tarjoituu ajamaan autoa. Olen iloinen. Minut on otettu mukaan ajelemaan ja jeesailemaan, joten tuntuu hyvältä kun ei tarvitse tehdä mitään. Menen Sprinterin takapenkeille norkoilemaan. Anttila on vieressäni. Hän on ollut edellisen yön töissä ja tällä hetkellä täysin tajuttomassa kunnossa. Etupenkillä istuvat kielisoittimet, kuulen kevyttä puheensorinaa ja tien melua. Katson ulkolinjadokumentin puhelimestani ja luen pääsykoemateriaaleja. Nukahdan. Myöhemmin herään hieman ennen Neste Tuuliharjaa. Voitan kultajaskasta 32 euroa. Miehet juhlivat roudarin menestystä. Loppumatka Kajaaniin on utuinen osaltani. Pysähtelemme ajoittain virtsaamaan ja juomaan kahvia.
Kajaanissa navigaattori opastaa meidät väärään paikkaan. Panssarimies Kiuru (allekirjoittanut) lähtee maastontiedustelutehtävälle ja paikantaa Kajaanin Rockhouse Kulman. Roudaus on nopea, kuten myöhästyneellä bändillä kuuluukin olla. Baarissa on jo hieman asiakkaitakin. Paikalla on jo myös toiset bändit: Skirmish istuu omassa pöydässään ja Prayed and Betrayed (PAB) istuu lavan edustalla juomassa kaljaa. Näen kuvamateriaalia PAB:in ukkojen aamusta. Sekään ei ole ollut onnistunut. Koiranruokakuppi. Yrjöä. Kauppakatu. Yrjöä. Ajattelen, että voisin myydä kitarani pois.
Hetken säätöjen ja soundcheckien jälkeen minulle selviää, että minun ei tarvitse ajaa autoa kuin vasta huomenna ja että roudari saa juoda artistikaljaa. Havahdun todellisuuteen jälleen muutaman tunnin kuluttua. Baarissa on vain kävelty taas ympyrää. Kauppinen on pelannut biljardia jonkun tyypin kanssa, jolla oli Enthronen vanha paita. Laulaja kertoo minulle tietävänsä rajansa pidellessään Pernodia sisältävää drinkkiä. Uskon miestä.
Mainos päättyy
Kello lähenee esiintymäaikoja. Olen T-paitatiskin takana ja hermostuneena pohjakassan olemattamuudesta. Lisäksi olen humalassa. Minulla on korvatulpat päässä ja ihmiset tulevat osoittelemaan merchiä ja huutamaan jotain, minä huudan takaisin että en kuule. Myyn muutaman paidan ja kuuntelen samalla bändejä. PABin setti onkin jo entuudestaan tuttu ja kaverit soittavat hyvin kuten aina. Seuraavana lavalle nousi Skirmish, paikallinen Death Metal -bändi. Olen positiivisesti yllättynyt. Ostan levyt heti keikan jälkeen.
Kauppinen huikkaa minut lavan taakse. Haluaa, että kuvaan kännykällä kun he soittavat. ”Kuvaa tämä ja tämä biisi” ”Ok”. Kauppinen astelee lavalle. Tajuan, että en osaa käyttää Iphonea. Valtavan taistelun jälkeen saan kameran kuitenkin päälle laitteesta ja alan kuvaamaan. Olen melko päihtynyt. Kävelen ihmisten ja lavan välistä kännykkä kädessä ja toivon saavani turpaan. Kiipeän lavalla kuvaamaan Anttilan jalkatyötä. Basari humisee korvissa.
Mielestäni Enthorne veti tiukan keikan. Kaikki ovat iloisia. Keikka on ohitse. Majoittuminen Skirmishin laulajan kämpässä. Juon viinaa. Viinan jälkeen on nälkä ja siirrymme naapurissa olevaan ”Stadin kebab” nimiseen paikkaan. Paikan turkkilaiselta herrasmieheltä meni n. 30 sekuntia ottaa tilaus kolmesta rullakebabista vastaan ja valmistaa ne. Olen vieläkin iloisempi. Enthrone, minä ja muutama Skirmishin kaveri ahtautuu tilataksiin ja aloitamme matkan kohti yösijaa. Solistin kämpillä jatkamme valvomista. Muistan jumittaneeni epäuskoisena asunnon haltijan Bathory-vinyyleitä, joissa oli tallella vielä alkuperäiset T-paidan tilauslaput ja kaikki. Vaadin kuulla “Under The Sign Of The Black Markin” A-puolen uudestaan. Menen nukkumaan lattialle Vakkilan ja Kauppisen väliin.
Lauantai, 7.3.2015.
Aamulla syömme puurot ja juomme kahvit ja tutustumme lisää Skirmishin solistin kokoelmiin. Kaverilla on Bodomin ekaa demoa c-kasettina ja kaikkea muuta tajunnan räjäyttävää. Yritän paskantaa. En onnistu. En voi hyvin. Muutaman tunnin makoilun päätteeksi lähdemme autokyydillä kohti Kajaanin keskustaa. Syömme, roudaamme kamat pakettiauton takakonttiin, jonka jälkeen Kiittelemme ja lähdemme. Olemme vakuuttuneita Kajaanilaisesta vieraanvaraisuudesta ja meiningistä.
Automatka Kajaanista Ouluun paljastuu haastavaksi. Olosuhteet ovat helvetin huonot. Lunta sataa, tie on kuin ajaisi vyörytettävässä juoksuhaudassa ja tästä syystä moni kokee olevan OK ajaa nopeudelle 45 kilometriä tunnissa satasen rajoituksen alueella. Ammattikuljettajana en voi katsoa tälläistä perseilyä. Ohitan karavaarin sohjossa töötti pohjassa. Seuraavassa mutkassa vastaan tulee heittelehtivä pakettiauto. Arvioin tilannenopeuteni uudelleen. Matka sujuu muuten rauhallisesti, eikä eilisin 9 tunnin autossa lahoamisen ansiosta parin tunnin köröttely Ouluun tunnu juuri miltään!
Oulussa löydämme keikkapaikan nopeasti. Kaikki ovat todella väsyneitä. Roudaamme kamat alas Oulun Hevimestan lavalle, vetelemme soundcheckit ja lunastamme avaimet yömajaamme. Yöpaikkana toimii tällä kertaa Karaokeravintola Pataässän yläkerrassa sijaitsevat huoneistot. Avainten luovuttaja, poikkeuksellisen mukava miksaaja, kertoo meille, että naapurihuoneistossa saattaa olla venäläisiä huoria. SIsälläni herää toivo paremmasta huomisesta.
Asunto on kiva. Käymme hakemassa pitsat Oulun pizzeria Da Mariosta ja kävellemme takaisin asumukseemme. Kuuntelemme Jan Hammeria ja syömme pitsaa. Miehet nukkuvat nopeat unoset ja lähtevät kohti Hevimestaa joskus kahdentoista jälkeen. Esiintymisaika on vasta 02:00. Miehet ovat olleet näreissään tästä jo monta päivää. Minä jään nukkumaan.
Sunnuntai, 8.3.2015.
Kello soi 02:30. Puen päälle ja kävelen sprintterille. Joku vetää jotain ihmistä turpaan Pataässän ovella. Kaveri oli kuulemma ”vitun pelle”. Sietääkin saada dunkkuun siis. Kaikki hyvin Oulussa. Ajan Hevimestan takaoville ja saan pienen erektion kun sanon portsarille ”I’m with the band” ja paukkaan rotsi päällä baarin läpi.
Keikat ovat juuri loppuneet ja miehet purkavat tavaroita. He ovat päihtyneitä. Basisti Vakkila tulee kertomaan minulle nauraen, että on juonut kuusi olutta ja että melkein kaatui. Minua vituttaa ja väsyttää. Kauppinen on vakavana, Anttila purkaa rumpujaan. Harsunen ja Vakkila ”verkostoituu”. Autan rumpujen purkamisessa ja alan kantamaan kamaa ylös pikkuhiljaa. Kaikessa tuntuu kestävän vitun kauan. Juon batteryn. Tanssilattialla tanssii kaksi naista. Prayed And Betrayedin ja Enthrone The Unbornin nimettömänä pysyvät herrasmiehet vaativat että menen juttelemaan heille ja nain heitä. Kieltäydyn kohteliaasti. Tupakkakopissa joku hikoileva äijä haluaa tapella. Tönii tilaa kahdelle jätemyllyn läpi kulkeneelle seuralaiselleen. Kysyy onko minulla, Harsusella ja Kauppisella kivaa. Kävelemme ulos tupakkakopista. Ottaa päähän. Edes Basisti Vakkilan lapsenomainen humalainen ilo ei saa minua piristymään, päinvastoin. Kello on n. 04:20 kun auto on lastattu ja lähdemme ajelemaan. Harsunen vaatii että ohikulkeva PAB antaa hänelle olutta auton etupenkille kun ajan. Saatanan saatana. Käymme jossain 24h alepassa vielä, sitten takaisin Pataässän yläkertaan. Miehet jatkavat päihteiden käyttöä kämpässä, minä menen nukkumaan.
09:45 Basisti Vakkila katsoo minua silmiin kun avaan ne. ”Kello on varttia vaille 10, lähdetään”. Väsyttää. Kauppinen osti onneksi minulle aamupalaa ja energiajuomaa aamuöisellä Alepa-retkellä. 10:30 Oulu on jo takanamme. Matka kotiin on alkanut.
Kaiken kaikkiaan reissu pohjoiseen ja takaisin oli helkkarin miellyttävä. Isot kiitokset omalta osaltanu keikkapaikkojen henkilökunnalle, etenkin Kulman rennoille äijille ja helkkarin iso käsi Skirmishin Janille, joka suostuu majoittamaan vieraita kotiinsa ja kestitsemäänkin vielä. Omalta osaltani levyjulkkarikiertueen roudaaminen oli tässä. Ensi perjantaina Enthrone The Unborn ja Prayed And Betrayed esiintyvät Joensuussa (olen töissä) ja sitten lauantaina Enthronen omilla kulmilla, Keravan Club Cosmopolilla (Olen jäävi).
Voitolla yöhön, Panssarimies Kiuru
Mainos päättyy