Epican Simone Simons: ”The Holographic Principle” on yksi uramme raskaimmista albumeista

Hollantilainen sinfonisen metallin jättiläinen Epica julkaisee tänään 30. päivä syyskuuta odotetun ”The Holographic Principle” -nimisen albuminsa Nuclear Blast Recordsin kautta. Tavoitimme yhtyeen laulajana toimivan kauniin Simone Simonsin kotoaan Saksasta juuri ennen albumin julkaisua ja keskustelimme hieman tulevasta albumista sekä bändin suunnitelmista levyn julkaisun jälkeen.

Millainen vuosi sinulla ja bändillä on ollut?

Simone Simons: Hyvä, erittäin tuottelias. Olimme studiossa viitisen kuukautta aiemmin tänä vuonna ja olemme olleet myös kiertueella. Ei lepoa Epicalle.

Eli jatkuvaa kiertämistä ja nauhoittamista, tyypillistä touhua?

Simone Simons: Jep, ja promootiota. Välissä on ollut vain pieni loma, joten olemme olleet hyvin kiireisiä.

Olette aivan näillä näppäimillä julkaisemassa uutta levyä ”The Holographic Principle”. Voisitko kertoa hieman albumin kirjoitus- ja nauhoitusprosessista ja siitä, kuinka paljon se poikkesi edeltävistä?

Simone Simmons: Tällä albumilla meillä oli viisi biisinkirjoittajaa, joten kaikki bändin pojat olivat mukana kirjoittamassa. Meillä oli 27 kappaletta, joista valita. Apuna kappaleiden työstämisessä oli tuottajamme Joost. Ensin jätkät työskentelivät yksitellen Joostin kanssa, ja parin biisinkirjoitussession jälkeen he alkoivat työskennellä yhdessä. Ensin oli vuorossa rytmisektio, eli  rummut, basso ja kitara. Kaverit soittelivat biisejä läpi, minkä jälkeen aloimme jakaa kappaleiden sanoitusvastuuta minun ja Markin kesken, ja lopuksi valitsimme 18 kappaletta, jotka päätimme nauhoittaa.

Taltioiminen tapahtui jälleen kerran Sand Lane -studiossa Joost van den Broekin huomassa. Kappaleet hiottiin viimeistä yksityiskohtaansa myöten, ja äänimaailma on hyvin monimuotoinen johtuen viidestä eri biisinkirjoittajasta. Studiolla meillä oli myös käytössä paljon live-instrumentteja samplejen sijasta. Levy on meidän isoin projektimme, sillä nyt syvennyimme yksityiskohtiin enemmän kuin koskaan ennen varmistuaksemme, että kappaleet ovat mahdollisimman täydellisiä. Tällä kertaa kitaroille on annettu paljon painoarvoa, joten kokonaissoundi on hieman raskaampi. Isaacin ja Markin kappaleet on kirjoitettu kitaralla toisin kuin aiemmin, jolloin Mark aloitti säveltämisen syntikalla ja nappasi kitaran käteen vasta myöhemmin. Kokonaisuutena ”Holographic Principle” on myös siis hieman kitaravetoisempi.

Meinasinkin kysyä aiheesta, sillä luin jostakin, että kirjoititte levyä varten 27 kappaletta ja sitten aloitte karsia biisejä. Onko kyseessä teille tyypillinen toimintatapa, vai kokeilitteko tätä ensimmäistä kertaa?

Simone Simons: Ei meillä ole ikinä ollut näin montaa kappaletta, joista valita. Aiemmin kirjoitimme kappaleita kotistudioissamme ja tavallaan teimme ne digitaalisesti valmiiksi, lähetimme niitä toisillemme, editoimme niitä ja lopulta menimme studioon nauhoittamaan. Tällä kertaa toimimme yhdessä bändinä, mikä on toki logistisesti vähän hankalaa, koska asumme eri maissa emmekä voi tavata joka viikonloppuna. Suunnittelimme kuitenkin asiamme sillä tavalla, että pystyimme tapaamaan ja soittamaan kappaleita yhdessä, jotta niihin saisi oikeaa livefiilistä. Noista 27:stä kappaleesta osa oli tietenkin hieman vähäpätöisempiä, joten jätimme osan pois. Aiemmin, jos meillä ei ollut tarpeeksi aikaa tai biisinkirjoittajia, levyille päätyi väistämättä vähemmän loistavia täytekappaleita, mutta tällä kertaa asiat olivat toisin. Me kirjoitimme kappaleet ajatellen, että ne kaikki kuuluvat levylle eikä siten, että tuo nyt on joka tapauksessa bonusraita.

Minusta levy kuulostaa vähän massiivisemmalta kuin edelliset albumit, ja olette selvästikin kasvaneet isommaksi bändiksi joka julkaisun myötä. Tuleeko teille sellainen tunne, että uusien kappaleiden pitää olla entistä massiivisempia livetilanteita varten?

Simone Simons: Kyse on pikemminkin luonnollisesta evoluutiosta, jota Isaacin ja Ariënin liittyminen bändiin on myötävaikuttanut. He tulivat Epicaan death metal -bändistä (God Dethroned, toim. huom.), joten heidän kirjoittamansa kappaleet ovat luonnollisesti raskaammanpuoleisia. Olemme kuitenkin ytimeltämme metallibändi ja tavallaan valitsimme kaupallisen kulmauksen sijaan raskaamman kulmauksen, koska siellä olemme eniten kotonamme.

Edellinen levynne sai ylistäviä arvioita joka puolelta. Aiheuttiko tämä ylimääräistä painetta uuden levyn tekoon?

Simone Simons: Kyllä, mutta se oli enemmänkin positiivista painetta. Sen voi nähdä haasteena, miten keksiä vieläkin parempia biisejä, ja yritämme toki aina saada itsestämme parhaan mahdollisen suorituksen irti. ”The Quantum Enigma” oli mahtava levy, ja pälkähti kyllä mieleemme, miten voisimme täyttää sen asettamat odotukset, mutta lopulta näimme sen haasteena, joka kannusti meitä puskemaan eteenpäin. Joost van den Broekin opastuksessa onnistuimme taas kerran pitämään tasomme ja ehkä jopa ylittämään sen. Pidämme ”Holographic Principleä” hieman kuin ”The Quantum Enigman” isoveljenä tai -siskona. Aloimme muuttaa asioita ”The Quantum Enigmalla”, joka julkaistiin pian ”Retrospective”-DVD:lle kuvattujen kymmenvuotisjuhliemme jälkeen. Halusimme kokeilla, miten pystyisimme tavallaan keksimään itsemme uudelleen, ja ”The Quantum Enigmalla” etsimmekin ympärillemme uuden tuotantotiimin ja studion. Tarvitsimme virkistävän uuden ympäristön, jossa pystyisimme olemaan luovia sekä toimimaan entistä yhtenäisemmin bändinä sen sijaan että työskentelisimme erillään. Kun kappaleita kirjoittaa yksinään, ei saa välitöntä palautetta soittimensa ääressä istuvalta bändikaverilta. Biisistä voi muotoutua täysin erilainen riippuen siitä, onko se kirjoitettu yksin vai yhdessä bändin kanssa. Meille ”The Quantum Enigma” merkitsi siis uuden aikakauden alkua toimintatapojemme suhteen. ”The Holographic Principlelle” sovelsimme sitten tätä samaa hyväksi todettua reseptiä maustettuna vielä suuremmalla määrällä live-instrumentteja.

Paninkin merkille, että teillä on albumilla oikeita orkestraatioita samplejen sijasta. Tuntuiko tämä seuraavalta loogiselta askeleelta Epicalle ja hyvältä keinolta kasvattaa bändin soundia entisestään?

Simone Simons: Jep, soundi vain kasvoi sellaiseksi, kun kappaleetkin olivat eeppisiä. Vähän kuin nimemme, heh. Olemme aiemmin työskennelleet jousisoitinten kanssa, ja nyt lisäsimme soppaan myös esimerkiksi perkussioita, kuten vaikkapa uuden levyn ”Dancing in a Hurricane” -kappaleessa, missä todella voi kuulla oikeiden soitinten orgaanista soundia. Joost mietti, että olisi mahtavaa, jos saisimme vastaavan toteutettua lähes kaikilla instrumenteilla. Totta kai se oli kallista ja aikaa vievää, mutta lopputulos oli juuri sellainen kuin toivoimmekin.

Onko teillä suunnitelmissa jotakin spesiaalikeikkaa, jolla soittaisitte näitä uuden albumin kappaleita liveorkesterin kanssa, vai nauhoititteko orkestraatiot lähinnä levyä ajatellen?

Simone Simons: Ensisijaisesti levyä varten. Liveorkesteria olisi mahtava kuitenkin hyödyntää taas siinä vaiheessa, kun meillä on esimerkiksi vuosijuhla tai muu vastaava isompi tapahtuma tiedossa. Organisoinnin kannaltahan se on vaativaa. Ne kaksi kertaa kun olemme tuollaisen produktion toteuttaneet, olemme työskennelleet saman orkesterin kanssa. Helpotti asioita, kun tunsimme jo toisemme, he tunsivat materiaalimme, ja heillä oli valmiiksi kokemusta metallibändin kanssa soittamisesta.

Epica on julkaissut jo melko liudan levyjä, ja olet tullut tunnetuksi laulajana, joka aina antaa parhaansa kullakin levytyksellä. Haastoitko itseäsi entistäkin enemmän ”The Holographic Principlellä” ja kokeilitko kenties jotain uutta?

Simone Simons: Ehdottomasti. Tällä levyllä yllättävin elementti on varmaankin laulujen lisääntynyt rytmisyys. Erityisesti Isaac kiinnitti huomiota vokaalien ja rytmien yhteispeliin kirjoittaessaan kappaleita. Laulan korkealta ja matalalta, laulan klassisella tyylillä, rock-tyylillä ja belttaus-tyylillä, joten levyllä kuullaan monipuolista laulantaa.

Oletko ottanut laulutunteja Epica-urasi aikana?

Simone Simons: Olen laulanut 14-vuotiaasta asti ja ottanut laulutunteja yhteensä kuuden vuoden ajan. Aina silloin tällöin tapaan muita laulunopettajia, mitä pitäisi itse asiassa tehdä enemmänkin. Välillä pieni skarppaaminen on paikallaan, ja varsinkin kiertueiden alla on hyvä kuunteluttaa lauluaan opettajalla, koska itse ei usein huomaa kaikkia pieniä virheitä. Lisäksi eri ihmisten kanssa on mukava työskennellä, koska jokainen henkilö tuo uutta tietoa, jota voi sitten hyödyntää omassa kehittymisessään.

Tuollainen lähestymistapa varmaankin auttaa ymmärtämään oman äänensä mahdollisuuksia paremmin?

Simone Simons: Totta. Joskus luulee tavoittaneensa katon. ”Pystynkö enää parantamaan, onko se mahdollista?” Sitä vain tarvitsee avuksi oikean tyypin, jotta potentiaali saadaan hyödynnettyä.

Puhutaan hieman uuden albumin lyriikoiden konseptista. Pähkinänkuoressa tarina leikittelee ajatuksella, että eläisimme ikään kuin hologrammissa. Mistä moisen keksitte?

Simone Simons: Mark on kiinnostunut fysiikasta ja kvanttifysiikasta, joten hän lukee aiheeseen liittyviä kirjoja, katsoo muun muassa Leonard Susskindin dokumentteja ja on kovin inspiroitunut kaikesta tästä. ”Design the Universestä” lähtien olemme käsitelleet kvanttifysiikkaa lyriikoissamme. Sanoituksemme ovat hyvin henkisiä, filosofisia ja myös tieteellisiä, kun Mark on saanut kvanttifysiikasta lisää tietoa. Minä olen periaatteessa se filosofin ääni ja mietin, miten voimme manipuloida todellisuutta tai luoda oman todellisuutemme. Elokuvat kuten The Matrix ja Inception ovat olleet itselleni suuri inspiraation lähde, ja ”A Phantasmic Parade” esimerkiksi perustuu The Matrixiin. Itse asiassa levyllä on myös kappale ”Beyond the Matrix”, joka nimestään huolimatta ei liity kyseiseen elokuvaan. Inception taas on vaikuttanut jo Hans Zimmerin mahtavan soundtrackin puolesta, mutta myös tarinallaan. Olen aina pitänyt unia kiehtovina, ja ne ovat tärkeä innoituksen lähde.

Pidätkö itse mahdollisena, että eläisimme tavallaan myös jossakin toisessa ulottuvuudessa?

Simone Simons: En ole varma. Otetaan esimerkiksi vaikka virtuaalilasit, Oculus Rift ja muut vastaavat uudet brändit. Teknologia kehittyy todella nopeasti, ja kaikesta tulee niin realistista, että se on lopulta hämmentävää, koska ei voi enää tietää, mikä on todellista. Se saattaa herättää ajatuksia, että se, mitä nyt näkee, voi mahdollisesti myös olla tietokoneen luoma todellisuus, kuten hologrammi eri todellisuudesta.

Millaiseksi kuvittelet maailman, sanotaan vaikka vuonna 2100? Käyttävätkö kaikki 4D-, 5D- tai mitä lie laseja, vai millaisena näet ihmislajin kehittymisen tulevaisuudessa?

Simone Simons: Vaikea kysymys. Kun olin 11- tai 12-vuotias, näin unen, että kaikilla olisi televisio puhelimessaan. Siihen aikaan ei ollut vielä kännyköitä, mutta pian sen jälkeen ne tulivat. Ne olivat isoja ja niissä oli vihreät, siniset tai oranssit näytöt, ja se oli siinä. Nyt kun katsoo, kuinka teknologia on kehittynyt 18 vuodessa ja kuinka nopeasti se koko ajan kehittyy, on hankala ennustaa, mitä on tulossa. Ehkä näen jonain päivänä taas jonkin enneunen, niin voin sitten kertoa.

Millaisia ovat Epican tulevaisuudensuunnitelmat? Onko teillä kenties suunnitelmissa klubikeikka Suomessa?

Simone Simons: Ehdottomasti haluamme tulla Suomeen. Kiertueaikataulumme on todella rankka, eikä meillä ei ole ollut kauheasti aikaa tulla Pohjoismaihin. Taisimme olla siellä äskettäin, mutta sitä ennen oli pari vuotta hiljaisempaa. Managementtimme tekee kovasti töitä, ja meillä on jo ensimmäinen Euroopan kiertue organisoituna yhdessä Powerwolfin ja Beyond the Blackin kanssa. Sen jälkeen kierrämme luultavasti festareilla, ehkäpä Aasiassa, ja olen varma, että saamme mahdutettua viikon, jonka aikana voimme tulla Suomeen ja Norjaan. Jos muistan oikein, taidamme olla suunnittelemassa jotakin tällaista. (Artikkelin julkaisun aikaan Pohjoismaihin on varmistunut viisi keikkaa, joista yksi Tavastialla 28.2.2017, toim. huom.)

Kiitos paljon haastattelusta, ja onnea uuden levyn kanssa. Onko sinulla jotain, mitä haluaisit sanoa suomalaisille faneillesi?

Simone Simons: Toivon, että he nauttivat ”The Holographic Principlestä” ja tietävät, että työskentelimme kovasti sen parissa saadaksemme levystä niin täydellisen kuin mahdollista. Pidämme itse siitä erittäin paljon, ja on aina hienoa saada palautetta muilta ihmisiltä. Kiitos tuesta ja nähdään keikalla!

Haastattelu: Arto Mäenpää