Epicrenel – The Crystal Throne

Muun muassa Random Eyesista ja Adagiosta tuttuja henkilöitä sisältävä power metallia vääntävä on päässyt julkaisemaan debyyttilevynsä ”The Crystal Throne”. Jo useamman vuoden toiminnassa ollut ja yhden demon julkaissut yhtye tarjoaakin suhteellisen mukavan kuuloisen albumillisen perinteistä power metallia.

Oman määrittelynsä mukaan yhtye soittaa sinfonista seikkailumetallia. ”The Crystal Throne” on kuitenkin hyvin perinteistä power metallia, sisältäen kaikki genrelle tyypilliset elementit tuplabasarikompeista korkeaan lauluun ja tilutussooloihin. Perinteisistä elementeistään huolimatta Epicrenel on saanut musiikistaan hyvin toimivan kuuloisen, sillä yhtye osaa mukavasti soveltaa näitä elementtejä.

Albumi alkaa mahtipontisella instrumentaalisella introlla ”The Calling”. Tämän jälkeen kuullaan levyn kenties parhaimmat kappaleet ”To Cursed Lands Again” sekä ”Where Kingdoms Fall”. Näissä kappaleissa on oikeastaan kaikki mitä hyvässä power metal -kappaleessa tuleekin olla, sillä kappaleista löytyy toimivat melodiat, sankarillinen kertosäe sekä tilutussoolot. Muita levyn kohokohtia ovat ”In The Dungeon” sekä hieman eeppisempiä mittasuhteita saava ”Conquering the Throne”. Levyltä löytyy intron ja outron lisäksi myös yksi täysimittainenkin instrumentaali ”Skyride”. Yleensä tämän musiikkityylin instrumentaalikappaleet ovat hyvin soolontäyteisiä, eikä tämäkään ole siinä suhteessa poikkeus.

Sanoituksellisesti ”The Crystal Throne” muodostaa hyvin mielenkiintoisen mielikuvitusta ruokkivan kokonaisuuden. Albumilla kerrotaan nimittäin fantasiatarina, jossa seikkaillaan perinteisesti muun muassa vuoristoissa, nummilla ja luolastoissa. Tarinaa tukemaan on kansilehtiin laitettu jonkinnäköinen karttakin, joten tarinaa tarkasti seuraamalla levy toimii hyvänä todellisuuspakoiluna. Tarina ei etene pelkästään sanoitusten muodossa, vaan kansilehdissä on myös muutamia sanoituksista erillisiä tekstinpätkiä ohjaamassa tarinaa. Lopussa tarinalle jätetään ehkä pieni viittaus mahdolliseen jatkoon, joten on mielenkiintoista nähdä jatkuuko tarina seuraavalla levyllä.

”The Crystal Thronesta” huomaa, että jokaiselta bändin jäseneltä löytyy aiempaakin taustaa tämän tyylisestä musiikista. Soitannollisesti yhtye on täynnä virtuooseja ja välillä minuutinkin pituisiksi venyvät kitara- ja kosketinsoolovuorottelut ovat mielekästä kuunneltavaa. ”Floating Soulsissa” jopa bassokin yhtyy sooloiluun soittaen soolonpätkiä vuoron perään koskettimien kanssa.

Epicrenelin edustama genre tuntuu nykypäivänä olevan niin loppuun kaluttua, että siinä on erittäin vaikea erottua mitenkään edukseen. Vaikka Epicrenelkään ei oikeastaan mitään uuttaa genreen tarjoa, niin toimivat sävellykset kuitenkin korvaavat nämä puutteet. Tarinankerrontakaan ei mikään uusi idea ole, mutta se lisää kuitenkin albumin kiinnostavuutta ja antaa anteeksi paljon niille kappaleille, jotka musiikillisesti ovat keskinkertaisia. Siltikin ”The Crystal Thronelta” jäi ehkä hiukan kaipaamaan jotain sellaista tekijää, joka erottaisi bändin muista saman genren orkestereista. Ihme kuitenkin on mikäli ”The Crystal Throne” ei tavoita kohdeyleisöänsä, sillä sen verran hyvin tehtyä sankariheviä tämä kuitenkin loppujen lopuksi on.

8/10

Kappalelista:

01. The Calling
02. To Cursed Lands Again
03. Where Kingdoms Fall
04. Walls Of The Cave
05. Floating Souls
06. Guarding Fellhound
07. In The Dungeon
08. Skyride
09. Defenders Of The Crown
10. Fantoms’ Grove
11. Conquering The Throne
12. The Coronation

https://www.facebook.com/Epicrenel

Kirjoittanut: Taavi Lindfors

Kommentoi julkaisua