Saksan folk metal -ylpeys, Equilibrium, on allekirjoittaneelle uusi tuttavuus. Tuttavuus, joka tempaisee mukaansa intron alkutahdeista alkaen, nostaen lievän hymyn huulille ja jättäen lopulta janoamaan lisää.

”Erdentempel”, yhtyeen neljäs studioalbumi, soi jylhästi ja monipuolisesti hyödyntäen perinteisen metallisoitannan ohella myös aitoa orkesteria, kuoroa, koskettimia, sitaria ja huipputuotettua modernia äänimaailmaa, joka muuten yksityiskohtana mainittakoon, on viimeistelty Finnvoxilla masteroinnin muodossa.

Albumin kuunneltuani, koin tarpeelliseksi tutustua myös Equilibriumin varhaisempaan tuotantoon. Kokonaisuutena voitaneen todeta 6. kesäkuuta julkaistun ”Erdentempelin” tarjoavan yhtyeen monipuolisinta ja parasta antia tähänastisesta diskografiasta.

Albumi tarjoilee mittavia instrumentaaliosuuksia, monipuolista örinää, massiivisia kuoro-osuuksia ja väkevää riffittelyä läpi koko kuuntelukokemuksen. Rytmit vaihtelevat perusjuntasta laukkaan, humpasta reggaeen ja blastbeatiin. Mielikuvin kuvailtuna, levyllä matkataan nummilla halki taisteluiden, läpi synkkien metsien, käväisten välillä irkkubaarien kautta saksalaisissa oluttuvissa. Kyllä tämän tahtiin kelpaa peistä heiluttaa ja miekalla hosua! Samaan hengenvetoon esitän vienon toiveen puhtaiden lauluosuuksien määrän lisäämisestä, sillä melodiantajua ei tältä rykmentiltä selvästikään puutu.

Kuten Rammstein on omalta osaltaan maailmalle osoittanut, saksa sopii kielenä metallimusiikkiin mitä mainioimmin, kuulostaahan kaikki saksalaisittain lausuttuna tylyltä ja käskevältä. Lievästä kielimuurista huolimatta, sanoituksellisesti Equilibrium jatkaa omalla linjallaan teutonimytologian ja kansantarujen jäljillä – kunniaa, taistoja, verta ja hevosia, kyllähän te tiedätte.

Levyltä ei löydy yhtään heikkoa täytekappaletta, vaan kaikilla albumin raidoilla on oma merkityksensä. Kakkosraita ”Was Lange Währt” tutustuttaa kuulijan oikeastaan eräänlaisen albumin yhteenvedon muodossa kokonaisuuteen esitellen materiaalia eeppisistä orkestraatioista aina blastbeatiin. Kymppiraita ”Wellengang” esittelee herkempää puolta, ”Apokalypse” tarjoaa nimensä mukaisesti suoraviivaisen tykityksen ja levyn päättää ensimmäinen ei-saksaksi esitetty kappale ”The Unknown Episode”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

”Erdentempel” ei taatusti jätä ketään kylmäksi, sillä tylsyydestä ja yksitoikkoisuudesta ei levyä voi moittia, pikemminkin päinvastoin. Levyn vahvuudessa – monipuolisuudessa – nimittäin piilee myös sen heikkous, sillä albumin monipuoliset aistiärsykkeet tarjoavat varmasti fanille syyn kuunnella ja rakastaa orkesteria sekä ”metallipuritanistille” syyn vihata ja tuomita se ”sillisalaatiksi”. Allekirjoittanut arvostaa yhtyeen tapaa rikkoa genrerajoja ja hyödyntää omaa ja studiovelhojen osaamista maksimaalisella tavalla. Toimii!

9/10

Kappalelista:
1. Ankunft
2. Was Lange Währt
3. Waldschrein
4. Karawane
5. Uns’rer Flöten Klang
6. Freiflug
7. Heavy Chill
8. Wirtshaus Gaudi
9. Stein Meiner Ahnen
10. Wellengang
11. Apokalypse
12. The Unknown Episode

https://www.facebook.com/equilibrium

Kirjoittanut: Tommi Fäldt