Erään aikakauden päätös – Popeda viimeistä kertaa lavalla Ratinan stadionilla

Popedan laulaja ja keulahahmo Pate Mustajärvi toi viime marraskuussa yleisön tietoisuuteen bändin lopettamispäätöksen. Päätös oli annettu bändille ja tekniikalle jo yli vuosi sitten keväällä. Kaikki tuo kulminoitui lauantaiseen ”Ratinasta poikki – vihoviimeinen pläjäys” -keikkaan.

Sääennuste oli povannut illaksi vaihtelevaa ilmaa, mutta vaikka vettä satoikin, vältyttiin kaikkein pahimmilta ennusteilta kuitenkin täpärästi. Portit Ratinaan avattiin neljältä, ja saavuimme paikalle hyvissä ajoin. Ennakointi kannattikin, sillä satuimme törmäämään Popedan rumpaliin Lacu Lahtiseen porttien luona. Muusikko oli hyvällä fiiliksellä ja nappasimme pari selfietä ja toivottelimme hyvää keikkaa illalle.

Porttien luona ei vielä neljän aikaan odottanut suurta yleisömerta. Vannoutuneita faneja oli menossa ”rasvamonttuun” eli tuttavammin golden circle -alueelle.

Anniskelupisteet löytyivät stadionin sisältä ja stadionin seinien ulkopuolelta ruokakojujen lomasta. Kulku kentälle oli ainoastaan Ratinan suvannon puolelta, jolla ei sinänsä ollut väliä. Koko kentän väkimäärä ahtautui stadionin uumeniin käsittääkseni yhden läpimenon kautta. Torikokoustajat ja muut sateenpitäjät aiheuttivat tunnelissa jonkinmoista tulppaa stadionin sisä- ja ulkopuolen välillä, mutta siitäkin selvittiin pienellä töytimisellä ja ihmettelyllä.

Illan juontajavalinta oli mielestäni loistava, kun Tampereen oma mies Simo Frangén oli saatu mukaan. Frangén juonsi illan ensimmäisen esiintyjän Martti Servo & Napanderin leikkisästi sisään: ”Järjestysmiesten kanssa oli ongelmia, sillä napanderia ei voi tuoda alueelle. Mutta ei hätää, soittimille tehtiin puhallustesti, ja se näytti nollaa!”

Napanderin soittajat astelivat lavalle peräkanaa kuin koulupojat, ja hetkeä myöhemmin paikalle pyrähti itse Martti Servo. Bändille oli varattu oma paikka lavan oikeasta reunasta, johon kaikki asettuivat. Popedan lavasteet, taustascreenit, rummut ja muut elementit oli sijoiteltu lavalle valmiiksi, mikä vei aimo osan suuresta lavasta.

Settilista yllätti, koska en tiennyt tietäväni niin montaa Martti Servon kappaletta! Ratinassa oli hyvä meno jo heti alkutahdeista lähtien, ja musiikki meni jalan alle välittömästi. ”Nippa nappa niukin naukin” -kappaleen jälkeen Martti Servon huomion kiinnittivät bajamajat, jotka oli laitettu pitkään riviin Ratinan suvannon puoleiselle seinustalle. ”Hurraa kunnallistekniikka! Miles of bajamajas!” totesi Martti Servo yleisöä naurattaen.

Biisit soljuivat eteenpäin, ja välispeakit liittyivät aina aasinsillalla seuraavaan kappaleeseen.

Vesterinen Yhtyeineen on soinut jo vuosien ajan radiokanavilla ja kerännyt hiteillään ihmisten sydämet puolelleen. Bändi keräsi hyvin yleisöä omalle soittoajankohdalleen.

Vesterisen jäsenistön ynnääminen vaati uudelleen laskennan, sillä kun pääsin kymmeneen, en ollut varma, laskinko jonkun kahteen kertaan. En laskenut, sillä bändillä on lavalla kymmenen muusikkoa. Lava oli kuitenkin niin iso, ettei tungosta päässyt syntymään. Jokaisella on bändissä oma paikkansa, ja soundi on iso ja hieno. Taustanauhoja tuskin on käytössä, vaan instrumentit, torvet, viulut, koskettimet ja kaikki muu tulevat livenä sellaisenaan.

”Tummilla teillä” -kappale tarjoili hienon ilmapiirin stadionin ylle. Jos vesisade olisi pitänyt päättää jonkin kappaleen kohdalle, olisi se sopinut tähän kappaleeseen luultavasti parhaiten. Bändi nautti suunnattomasti, sillä hymyt olivat kaikkien suilla lähes tauotta. Etenkin laulaja Tero Vesterinen oli todella fiiliksissä isolla stadionilla.

Vesterisen keikalla nähtiin myös akrobatiaa, sillä tuntemattomaksi jäänyt käsilläseisoja teki näyttäviä venytyksiä jonkin kappaleen välissä.

Simo Frangén huudatti yleisöä Vesterisen jälkeen ja ennen illan juhlakalua Popedaa. Mukana oli myös Frangénin erikoisuuksia, palindromeja, joita hän viljeli aikoinaan muun muassa YLEn Maailman ympäri -ohjelmassa.

Popedan esiintyminen lähti liikkeelle videolla bändin alkuajoista ja ”Mönkiäisten yöllä”, joka oli taltioitu Särkänniemessä vuonna 1978. Videon jälkeen keikka lähti toden teolla käyntiin ”Maamme”-laululla. ”Raswaa koneeseen” -kappaleella lavasteet heräsivät eloon ja silloin vasta näki, miten komea lava ja valot olivat. Screenejä oli käytännössä joka puolella lavaa: lavan keskellä ja takana kaksi kummallakin reunalla. Sen lisäksi lavarakenteisiin oli sisällytetty näyttöjä, ja lavaa molemmin puolin koristi tietysti isot näytöt. Puolikaaren malliset elementit etuscreenien alla olivat myös ledinäyttöjä, joissa erilaiset elementit vaihtuivat pitkin keikkaan. Eniten katsetta keräsi katosta roikkuvat kuvut, joiden sisällä oli useita lamppuja.

Kun kone oli rasvattu, päästiin vauhtiin kappaleella ”Matkalla Alabamaan”. ”Oodi Tom Robinsonille” toi screeneille pride-värit sekä nyrkkiin puristetun käden, joka on Tom Robinson bändin eräänlainen tunnus.

”Kakskytä centtiä” antoi yleisölle yhteislaulun aihetta, minkä jälkeen ”Lihaa ja perunaa” jatkoi yhteislaulua. Harvoin millään keikalla kuulee, että eturivistä takariveihin saakka yleisö laulaa mukana tunnettuja kappaleita.

”Punaista ja makeaa” on hieno balladimainen kappale, joka pimentyvässä illassa keinutti Popedan faneja seuraaviin kappaleisiin. ”Punaista ja makeaa” on niitä kappaleita, joka kerjäävät yhteislaulua. Sen se myös sai aikaan.

Pate Mustajärvi vaihteli asuja illan aikana erittäin aktiivisesti. Hänellä oli silinteriä, lakkia, aurinkolasia ja monta muuta vaatekappaletta. Silinterin nosto miehelle laulusta ja energiasta, sillä laulaja oli koko illan vireessä!

Lavalla nähtiin Popedan jälkikasvua, kun Rissanen Brothers veti beatboxausta, joka sai yleisöltä hienot suosionosoitukset.

”Eläinten vallankumous” -kappaleeseen Costello juonsi nokkelasti ”itse kun tekee basistin ja rumpalin, niin saa sellaiset kuin haluaa”. Rumpuihin asteli kappaleen ajaksi Costellon poika Jimi. Costellon toinen poika Alex on soittanut bassoa Popedan riveissä jo vuodesta 2022 lähtien. Mikin varteen Costello juonsi niin ikään toisen Mustajärven eli Pate Mustajärven tyttären Jennin, joka on tehnyt myös omaa soolotuotantoa. Vielä ennen kappaleen alkua bändin rumpali Lacu Lahtinen juonsi omat lapsensa lavalle lyömäsoittimia soittamaan. Jenni Mustajärven ja muiden vierailijoiden veto teki hienosti oikeutta kappaleelle!

Myös pientä ilotulitusta saatiin muutamassa kappaleessa – ainakin ”Tää on se yö” -kappaleella nähtiin punaisia raketteja Ratinan taivaalla.

”Oodi makkaralle” -kappaleeseen Mustajärvi juonsi lavalle laulukvartetin, jonka nimi jäi hiukan kuulumattomiin. ”Repe ja Lissu” oli yksi odottamistani kappaleista. Jos vähän siristeli, saattoi nähdä Lacun soiton lomasta hassun hauskan koreografian, joka toi hymyn huulille. Kappale on muutenkin erittäin menevä ja iskevä, ja se tuo mieleen poikkeuksellisia mielikuvia auringonlaskuun ajelusta. Sadekin yltyi siinä kohtaa iltaa, kun olisi toivonut kappaleen tueksi auringonlaskua hienossa kesäillassa…

”Kaasua” ja ”Kuuma kesä” saatiin nauttia ennen encorea.

Encoressa kuultiin ”Kun mies unelmoi”, jonka introssa Costello leijui vaijereiden avulla lavan yllä kitaraa soittaen. Kappaleen lauloi kokonaisuudessaan Costello, mikä toi hienoista vaihtelua kokonaiskuvaan. Kappaleen päätteeksi muusikko vielä kutsui yleisön Popedan 50-vuotiskonserttiin, jonka pitäisi olla Helsingin Olympiastadionilla vuonna 2027. Stadion on ilmeisesti varattu jo hyvän aikaa sitten, eikä sitä ole ilmeisesti vieläkään peruttu. Aika näyttää, juhlitaanko bändin 50. vuotta.

Jokaisella Popedan keikalla on varmasti kuultu ”Sukset” ja ”Ukkometso”, ja niin kuultiin tälläkin kertaa. Siinä oli jotain perin suomalaista ja hienoa, kun täysi stadionillinen lauloi ”Ukkometsoa” sateesta huolimatta.

Ilta soljui pitkästä, 31 kappaleen settilistasta huolimatta todella hyvin eteenpäin. Jenni Mustajärven ja muun Popedan jälkikasvun vierailu oli hieno yksityiskohta, joka sopi iltaan. Keikalla ei nähty turhia vierailijoita ja feattaajia, eikä niitä tarvittukaan, kun ohjelmistossa oli tarpeeksi viihdykettä sellaisenaankin. Simo Frangén oli juontajana loistava valinta, sillä häntä ei ole näkynyt oikeastaan missään pitkään aikaan. Loistava ilta ja päätös yhdelle suomalaisen rockin aikakaudelle.

Popedan arkkuun on ainakin tältä erää lyöty naula. Aika kuitenkin näyttää, onko naulan pää vielä irti kannesta, ja onko se väännettävissä auki esimerkiksi bändin 50-vuotisjuhlakonserttiin.

Teksti: Tanu Jänkä

Kuvat: Sini Sulkakoski Photography

Ratinasta poikki -biisilista:

1. Raswaa koneeseen
2. Matkalla Alabamaan
3. Palle and the Boys
4. Oodi Tom Robinsonille
5. Kakskytä centtiä
6. Lihaa ja perunaa
7. Rokkikone
8. Soittomatkalla
9. Tahdotko mut tosiaan
10. Elän itselleni
11. Punaista ja makeaa
12. 20 vuotta sikana
13. Tohtori Mustajärvi
14. Rio de Janeiro
15. Eläinten vallankumous
16. Tää on se yö
17. Aino
18. Yö
19. Tapparan mies
20. Kellot lyö
21. Oodi makkaralle
22. Repe ja Lissu
23. Delilah
24. Pohjantähden alla
25. Kersantti Karoliina
26. Kaasua
27. Kuuma kesä
28. Kun mies unelmoi
29. Sukset
30. Ukkometso
31. Da Da