”Eräs vuoden tykeimpiä hevikiekkoja” – arvostelussa Flotsam And Jetsamin ”Blood In The Water”

Kirjoittanut Mikko Nissinen - 18.6.2021

Arizonan Phoenixista tuleva, kipakkaa thrashia ja mahtipontista power metalia sekoitteleva, pitkän linjan metallisaurus Flotsam And Jetsam on juuri pistänyt tiskiin erään uransa vahvimmista albumeistaan. Parhaiten Metallican ex-basisti Jason Newstedin uran alkuaikojen bändinä tunnettu pikametalliryhmä on löytänyt veteraanipäivinään uuden innon ja terän. Siitä esimerkkinä toimii kyseinen yhtyeen järjestyksessään 14. Albumi ”Blood On The Water”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen Mainos päättyy

Pelin avaa väkevä ja pöyhkeän särmikkäällä modernimman Judas Priestin tyyppisellä power metal -poljennolla varustettu, tehokkaasti takaraivoon tarttuva albumin nimikkobiisi. Tämän jälkeen ruuvia vielä entistä tiukempaan kiristävät ”Burn The Sky” ja ”Bracing For The Impact”, jotka molemmat ovat lähempänä perinteisempää thrashin sekaista, kipakkaa pikametallia. Albumin ehdottomiin huippuhetkiin lukeutuva ”Place To Die” tarjoilee puolestaan albumin tarttuvimman melodiakierron sisältävän kertosäkeen, joka vetää vertoja mille tahansa stadionluokan mukana huudettavalle livebravuurille. ”The Walls” on puolestaan selkeimmin Iron Maidenin laukkariffilaarista lainattu, mutta sinällään oikein railakkaasti etenevä, albumin materiaalista selkeimmin puhdasta perinteistä brittiläistä heavy metalia mallintava kappale. Intensiivisestä raskauskertoimestaan huolimatta ”Cry Of The Dead” muistuttaa elementtiensä puolesta lähinnä Bruce Dickinsonin soolobändin raskaammin rokkaavaa materiaalia. ”The Wicked Hourin” groove metalia ja aavistuksen Faith No Moren funkimpaa suuntaa sekoittava kappale räjähtää kertosäkeessään valtavan energiseen, duurivoittoiseen eloon nousten yhtyeen koko levytysuran ehdottomien kultahetkien joukkoon. Itsepintaisesti jyräävä, moderni mutta perinteisin metallieväin rykäisty ”Too Many Lies” on taas ilmeisintä sukua Rob Halfordin muinaiselle proto groove metal -nelikolle Fight.

Speed metalin maaperää härän lailla kuopiva ”Grey Dragon” toimii myös vakuuttavasti.Reaggression” puolestaan ulottaa kokeellisemman thrashin laitumille tiukasti riffittelevänä mutta silti kepeän eteerisenä tunnelmapalana. Armored Saintille ja ysäri-Anthraxille vahvasti velkaa oleva ”Undone” hivuttaa puolestaan mukaan ripauksen vaihtoehtometallista ysärisoundia. Albumin ainoa sekavampi ja samalla tarpeettomampi keitos on speed-thrashista aina Abbasta muistuttavien laululinjojen avulla sankarihevimäiseen ja rock-ooppera-tyyliseen ilmaisuun turpoava ”Seven Seconds Before The End Of The World”. Vaikka biisi onkin albumin päättävänä kappaleena mahtipontinen kuin mikä, on se muun albumin thrashimmassa ja riisutummassa NWOBHM-vaikutteisessa ympäristössä auttamattomasti kuin väärä raha.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pikametallin veteraaniosastossa vuosien mittaan paikkansa vakiinnuttanut Flotsam And Jetsam on bändinä kovassa vireessä. Erityisesti vokalisti Eric ”A.K.” Knudtsenin vahva, terävä ja sävykäs lauluääni tuo yhtyeen ilmaisuun ratkaisevasti lisää luonnetta ja samalla laadukkaan perinneheavyn tuntua. Herran metallivokalisointi tuntuu kehittyvän levy levyltä, ja mukaan on hivuttautunut matkan varrella jopa neoklassista ja popahtavaa melodisuutta. Yhtyeessä myös sen alkuaikoina mukana ollut kitaristi Michael Gildbert yhdessä tuoreemman kitaristin, Steve Conleyn kanssa muodostavat vahvan ja nyanssitajuisen aisaparin, joiden biisinrakennuskäsityö ei ole tällä kertaa heikkoa biisiä tuottanut. Myös yhtyeen tiukkaakin tiukempi, hartiavoimin ja tarkasti rumpuja takova Ken Maryn yhdessä yhtyeen luottobasisti Michael Spencerin kanssa luovat ”Blood On The Waterille” jykevän ja jämäkästi potkivan rytmipohjan.

Vaikka Flotsam And Jetsam ei uutukaisellaan mitään mullistavaa tarjoilekaan, on kyseessä kaiken kaikkiaan pitkästä aikaa eräs pirteimmin potkivista ja mielenkiintoisimmin tamppaavista perinteiseen vanhan liiton metalli-ilmaisuun pohjaavista levyistä. Vaikka ikääntyneen yhtyeen otteista paistaisikin lievä kasvottomuus, isompien metallinimien imitoinnin maku ja peesailu, hoitaa jenkkiläisviisikko työnsä silti häpeilemättömästi, pitäen albumin kappaleiden laadun tasaisen korkeana.

8½/10

Kappalelistaus:


1. ”Blood in the Water”
2. ”Burn the Sky”
3. ”Brace for Impact”
4. ”A Place To Die”
5. ”The Walls”
6. ”Cry For the Dead”
7. ”The Wicked Hour”
8. ”Too Many Lives”
9. ”Grey Dragon”
10. ”Reaggression”
11. ”Undone”
12. ”Seven Seconds ‘til the End of the World”

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy