”Nyt varovasti siellä”, olisi joku voinut todeta Ereb Altorin jäsenille kuullessaan yhtyeen ideasta julkaista kokonainen albumi Bathory-covereita. Raskaan musiikin historia tuntee muutamia yhtyeitä, joiden coveroiminen on alkuperäisen teoksen ainutlaatuisuuden takia äärimmäisen haastavaa. Jos toinen niistä on Motörhead, on toinen Bathory.

Ei siinä, toki Bathorya on coveroitu ajan saatossa ihan onnistuneestikin; ensimmäisenä tulee mieleen Emperorin versio klassikosta ”A Fine Day to Die” ja toisena Enochian Crescentin rykäisemä ”Thirteen Candles”. Mutta koko levyllinen? Ja toisekseen, kuka edes uskaltaa kajota Bathoryn viikinkiaikaiseen tuotantoon, jos sitä blackmetallisempaa ja vanhempaa Bathorya nyt jotenkin vielä uskalsi ja onnistuikin coveroimaan? Toisaalta, jos nyt jokin yhtye tähän tehtävään pitäisi valita, niin Ereb Altor lienee lähes itsestään selvä valinta. Ruotsalaisyhtyettä on kuitenkin pidetty eräällä tavalla Bathoryn manttelinperijänä, sen verran legendan vaikutteet yhtyeen omastakin materiaalista kuuluvat läpi. ”Blot-Ilt-Taut” onkin tehty käsittääkseni juuri fanien pyynnöstä. Te halusitte sitä, tässä sitä nyt on: Ereb Altor esittää seitsemän kappaletta Bathorya.

Pelkästään eeppisempää Bathoryn tuotantoa ei Ereb Altor ole lähtenyt coveroimaan, vaan noin puoliksi Bathoryn blackmetallisemman aikakauden tuotannosta koostuva kappalelista on jopa hiukan yllättävä. Esimerkiksi ”Blood Fire Death” -albumilta lohkaistu avausraita ”A Fine Day to Die” edustaa toki jo Bathoryn eeppisempää puolta, johon Quorthon yhtyeineen lopulta jalostui, mutta Ereb Altor on omalla tavallaan jalostanut kappaleesta vieläkin eeppisemmän. Voisi jopa leikkisästi sanoa, että Ereb Altorin lohkaisut levyiltä ”Blood Fire Death” (”A Fine Day to Die” sekä “Blood Fire Death”), ”Under the Sign of the Black Mark” (”Woman of Dark Desires”) sekä ”The Return…” (”The Return of Darkness and Evil”) ovat ikään kuin black metal -aikakauden Bathorya esitettynä viikinkimetalliaikakauden Bathory-tyylillä. Ja tämä seikka on oikeastaan levyn parhaita puolia.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Yleisesti ottaen olen coveroinnista sitä mieltä, että mitä enemmän coveriin saa sitä esittävän yhtyeen omaa tyyliä lisättyä, sitä mielenkiintoisempi on lopputulos. Otetaan nyt muutama esimerkki: tähänkin arvosteluun hyvin osuvan Bathoryn versiointi Motörhead-klassikosta ”Ace of Spades” tai Type O Negativen esittämä Black Sabbath –cover ”Paranoid”. Ereb Altorin kohdallahan tämä olisi ollut liki mahdoton yhtälö, jollei yhtye olisi valinnut albumille mukaan myös vanhempaa Bathory-materiaalia. ”Hammerheart”- sekä ”Twilight of the Gods” -albumeilta lohkaistut loput kappaleet (”Song to Hall Up High”, ”Home of Once Brave” sekä ”Twilight of the Gods”) eivät puolestaan tuo kappaleisiin mitään uutta vaan ovat enemmänkin vanhan jäljittelyä. Tosin täytyy tähän väliin mainita, että kyllä tuo oma ikisuosikkini ”Twilight of the Gods” soi myös Ereb Altorin esittämänä varsin mahtipontisesti ja komeasti.

Summa summarum, Ereb Altor tekee ”Blod-Ilt-Tautilla” sen, mitä useampi yhtye olisi voinut tehdä jo aiemmin ja huonommin, mutta ehkä oli ihan hyvä, että tätä tribuuttia saatiin odottaa näin pitkään. Ereb Altorin rohkea ja ennakkoluuloton esitys sekä tyylikkäät pienet uudet vivahteet kappaleisiin tekevät albumista todella onnistuneen teoksen. Sehän nyt on itsestään selvää, etteivät albumilla kuultavat kappaleet yllä tasoltaan lähellekään alkuperäisiä, mutta sitä nyt ei kukaan voinut edes odottaa. Siitä huolimatta ”Blot-Ilt-Taut” on tribuutti, josta Ereb Altor voi olla ylpeä ja joka tekee kunniaa edesmenneen Quorthonin muistolle kaikin puolin mallikelpoisesti.

9/10

Kappalelista:
1. A Fine Day to Die
2. Song to Hall Up High
3. Home of Once Brave
4. The Return of Darkness and Evil
5. Woman of Dark Desires
6. Twilight of the Gods
7. Blood Fire Death

Ereb Altor Facebookissa

Kirjoittanut: Riku Mäkinen