Eri tyylien sulatusuuni moneen makuun – arviossa After Infinityn samanniminen debyyttialbumi

Heavy metalia, power metalia sekä hard rockia musiikissaan yhdistelevä After Infinity julkaisi keväällä omaa nimeään kantavan esikoisalbuminsa Mauste Recordsin kautta. Bändin taustalta löytyy kitaristi-lauluntekijä Zsolt Szilagyi, joka on varmaan useille meistä tuttu bändeistä nimeltä Dreamtale sekä Frozen Factory. Pitkäsoitolle on saatu mukaan mahtava joukko vokalisteja, sillä kappaleita tulkitsevat Mikael Salo (ex-Dyecrest, ex-Metal de Facto & ex-Everfrost), Nitte Valo (Dreamtale & ex-Battle Beast), Leonard F. Guillan (ex-King Company), Stephen Baker (Frozen Factory) ja Juanma Draven (Carved in Ashes). Muu kokoonpano on jo mainitun Zsolt Szilagyin (kitara ja koskettimet) lisäksi Roi Partanen (basso) sekä Gideon Ricardo (orkestraatiot). Upean äänen omaavaa Nitte Valoa kuullaan toki lisäksi myös taustalauluissa.

Albumi alkaa kauniilla instrumentaalilla nimeltä ”Calm Before the Storm”, jonka seurassa on hyvä laskeutua levyn kuunteluun mukaan. Seuraavana tulevalla ”I Surrender to You” -raidalla päästään suoraan asiaan Leonard F. Guillanin tulkinnan myötä, ja tästä biisistä tulee heti ensikuulemalta ehdottomasti oma suosikkini. ”A Game of Chess” oli ensimmäinen singlejulkaisu, jonka aihe ei ole mikään kevyt – lyriikat nimittäin kertovat sodasta. Kappaleen sanomaa täydentää Mikael Salon vahva tulkinta, joka tuo tunnelmaan lisää syvyyttä väkevällä tavalla.

Neljäntenä kuullaan hieman hitaampi ”Do What You’ve Got to Do”, ja rauhallisempi fiilistely onkin tässä vaiheessa levyä ehkä jo tarpeen. Albumille on mahdutettu myös toinen instrumentaali eli ”Capital Punishment”. Viimeiseksi levyllä kuullaan Nitte Valon ja Juanma Dravenin duetoima slovari ”Two Restless Hearts”. Kaksikon äänet sopivat niin upeasti yhteen, että olisin mielelläni kuullut heiltä myös jonkin menevämmän raidan.

Sanoitusten aiheet liikkuvat eri teemoissa, jotka eivät päästä kuulijaansa kovin helpolla. Lyriikoiden tavoitteena onkin saada kuulijakuntansa miettimään tarkemmin ympäröivää maailmaa sanojen takana. Aiheet eivät todellakaan ole kovin kevyitä, sillä ne vaihtelevat niin politiikasta läheisen henkilön poismenoon kuin sotaan.

Pitkäsoitto sisältää joka raidalla hienoja melodioita, joita kuuntelee mielellään. Niistä aukenee hieman jotain uudenlaista jokaisella kuuntelukerralla – ja se on aina hyvä asia. Mainitsinkin edellä, että lyriikat eivät ole aihepiiriltään kovin helppoja, joten kiehtovat melodiat tekevät sanoituksista hieman vaivattomammin lähestyttäviä.

”After Infinity” on lajissaan oikein mainio albumi. Levyltä on kuultavissa monia eri tyylisuuntia, joten voisin kuvitella sen uppoavan helposti myös useamman genren ystäville. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, ja odotankin jo, millaisen kokonaisuuden Zsolt Szilagyi kumppaneineen tarjoaa meille seuraavalla pitkäsoitollaan.