Esittelyssä 5 Korean ”K-heavyn” maineikasta nimeä
Kun puhutaan Koreasta ja musiikista, nykypolvi osaa heti kertoa K-popin eli Korea-popin tilasta ja luetella lonkalta montakin nimeä. Moniko kuitenkaan tuntee vielä Korean heavy metal -areenaa ja sen tähtiä? Raskaan sarjan musiikin ystävät varmasti tuntevat, mutta tavalliselle länsimetallin kuluttajalle Aasian perukoitten taiturit saattavat olla uusia tuttavuuksia. Kääntäkäämme siis kiikarit kohti Koreaa. Mainittakoon vielä varmuuden vuoksi, että nyt puhumme luonnollisesti Etelä-Koreasta… taitaa vielä mennä vuosikymmen jos toinen, ennen kuin metallinmaku sallitaan väkisin onnellisten valtakunnassa.
Etelä-Koreassa heavy metalia on kuunneltu korva tarkkana 1980-luvulta. Se nousi suosioon rockin jälkimainingeissa, joka puolestaan oli aaltoillut ulos Yhdysvaltain tukikohdista Korean sodan aikana. Ensimmäisen heviaallon suurnimiä olivat Boohwal, Baekdoosan sekä Sinawe. Toinen aalto seurasi pian perässä, ja 1990-luvun maineikkaimpia letin heiluttajia olivat Crash, Seed ja Sad Legend, joiden genrenä oli lähinnä death metal. Vaikka K-pop vaikuttaa jyränneen heavy metalin lätteäksi allaan kuin Suomikasino vastustajansa, ei asia suinkaan ole niin. Korean musiikkiteollisuus puskee voimalla myös heviä markkinoille, niin maassa kuin sen rajojen ulkopuolella. Ohessa muutama Korean heavy metalin kirkkaimmista tähdistä:
Bursters
Bursters pauhasi itsensä korealaisten tietoisuuteen vuoden 2014 Superstar K:ssa, paikallisessa musalupausten TV-kilpailussa. Se tekikin historiaa, ellen kyseisenkisan ensimmäinen heavy metal -osanottaja! Poppoo on valloittanut maailmaa metalcoren tahtiin, esiintyen niin koreaksi kuin englanniksi. Laulaja Daegun Noh, kitaristit Junyong Ahn ja Gyejin Lee, basisti Hwanhee Jo sekä rumpali Taehee Jo antavat rytmiä ja sykettä niin albumilla Live in Hope ja Once And For All, jotka on molemmat julkaistu Evermore Musicin tuella.
Madmans Esprit
Nimensä mukaisesti tämä bändi vaikuttaa siirtyneen metalin ”mustalle puolelle” jo vuonna 2010. Vaikka bändi itse leimaa musiikkinsa ”masentuneeksi ja itsemurha-ajatusten synkentämäksi popiksi”, ovat yhtyeen ystävät hurmioituneet kuulemastaan. Bändissä soittavat sen kärkihahmon Kyuhon lisäksi Geon ja suomalaisenkin suussa helposti ääntyvät Juho ja Limu. Kolme albumia julkaissut Madmans Esprit on vaikuttanut myös Saksassa, ja yksi albumeista onkin nimeltään Nacht.
Dreamcatcher
Unisieppaajan ottein tämä kokoonpano nappaa kuuntelijan huomion itselleen jo vuodesta 2017. Ehkä myös siksi, että kyseessä on täysin energisten leidien muodostama seitsikko! Erikoista on sekin, että Dreamcatcher luo myös K-poppia ja rockia. Sanoitukset ovat tarinoita, joista Muumien tavoin voi jokaisella kuuntelukerralla (tai lukukerralla) löytää jotain uutta syvyyttä ja vinkkeliä. JiU, SuA, Siyeon, Handong, Yoohyeon, Dami ja Gahyeon ovat luoneet jo 10 albumillista kuunneltavaa, kaikki englanniksi. Suosituimpien singlejen listalta noukittakoon esimerkkeinä Chase Me, Fly high, PIRI ja Odd Eye.
Tuskinpa tämän vuonna 2003 perustetun bändin suosio tuntuu traagiselta, tai suosionpeili synkältä. Yhtyeen esiintymisiä säväyttävät erikoiset pukeutumiset, jotka tuovat luovuudessa mieleen Elton Johnin villeimmät asusteet, ja toisaalta ilmassa kaikuvat sinfonisetkin sävelet. Yhtye on julkaissut vain kaksi albumia: Dark Mirror ov Tragedy ja The Pregnant of Despair. Gothic ja black metal lyövät kättä!
Crash
Korean vanhempaa metallipolvea edustaa Crash, jonka musa ei suinkaan nimestään huolimatta kolaroi ketään vaan on metalin jalointa muotoa. Seoulissa päivänvalon, tai iltahämärän, nähnyt bändi lähti liikkeelle koostumuksella Ahn Heung-Chan, Jung Yong-Wook ja Yoon Doo-Byung. Ensialbumi Endless Supply of Pain toi faneille loputonta nautintoa ja sitä myytiin kunnioitettavasti yli 80 000 kappaletta. Yhtyeen koostumus on sittemmin hieman muuttunut, mutta periksi se ei hevillä anna vaan jatkaa edelleen maansa genren kärkikaartissa taistelua. Viimeisestä albumista on tosin jo aikaa kymmenen vuotta.
Kuten huomaat, Korean heavy metal voi hyvin. Toivottakaamme sille luovaa tulevaisuuttakin ja toivokaamme näkevämme Korean hevikaartia useammin Suomessakin !