Esittelyssä Michael Monroen inspiroima ja täysin uudistunut boheemi rokkari Björn Suomivuori
Kaaoszinen käsittelyssä on tällä kertaa helsinkiläinen rock-yhtye BJØRN, jonka kantavana voimana toimii muusikko Björn Magnus Suomivuori. Muun muassa The Voice of Finlandin 4. kaudelta tuttu rokkari pärjäsi Michael Monroen tiimissä ansiokkaasti semifinaaleihin asti. Bändi julkaisi huhtikuun lopussa neljästä kappaleesta koostuvan EP:n ”Nothing But A Scar”, jossa vierailee myös aikamme elävä rocklegenda Michael Monroe.
Mikä on tarina EP:n luomisen takana?
Björn Suomivuori: Me olemme vielä tuore bändi, vaikka olemmekin tehneet musiikkia koko elämämme. Halusimme kokeilla eri asioita, minkä takia biisit varioivatkin hard rockista poppiin. Olemme vielä etsineet omaa soundiamme, mutta luulen, että se on muodostunut tässä kevään aikana. Viime aikoina keikoilla on yleisesti kommentoitu, että tuoreimmat nauhoittamattomat biisit ovat paljon kovempia kuin aikaisemmat. Uudella EP:llä ”Addiction” kertoo yleisesti siitä, miten vaikeaa on lopettaa jonkin tietyn päihteen käyttö, kun taas “Going To Hell” on enemmän nousukännistä kertova biisi ja kertoo siitä, miten “hienoa” käyttäytymistä on joskus harrastettu. “Going To Hell” on soundiltaan kunnianosoitus Lemmy Kilmisterille. “Nothing But a Scar” ja “I Need a Melody“ edustavat herkempää puolta, jossa käsitellään yksinäisyyttä ja menetystä. Kyllä kaikkiin biiseihin liittyy riippuvuus tietyllä tavalla, koska ne on kirjoitettu aikana, jolloin tuli lisättyä elämän ansioluetteloon kaikennäköisiä typeriä juttuja. “I Need a Melody” on kirjoitettu hirveässä darrassa, sen verran muistan.
Luin kotisivuiltasi, että olet käynyt Australiassa asti hakemassa näkökulmaa musiikkiin ja taiteeseen, mutta mistä kaikesta muusta ammennat ideoita musiikin sävellystyöhön?
Björn Suomivuori: Ideani tulevat lähes aina henkilökohtaisista kokemuksista. Sävellys ja sanoitus ovat tapoja käsitellä vaikeita asioita. Olen kirjoittanut paljon riippuvuudesta, koska se oli keskeinen asia elämässäni pitkään. Harvemmin kirjoitan musiikkia, kun on hyvä fiilis. Silloin pyrin vain nauttimaan tunteesta niin kauan, kuin se kestää. Yritän myös tehdä outoja covereita itsekseni ja katsoa, löydänkö jotain uusia lähestymistapoja. Jos joskus kuulen jonkin kiinnostavan lauseen, sanan tai ilmaisun, saatan käyttää sitä biisin nimenä, esimerkkinä “Nothing But a Scar”, “Toxication” tai “Waterworks”. “Standard of Living” on tällä hetkellä lause, johon yritän keksiä biisiä! Unista tulee paljon ajatuksia ja kuvia, joita yritän myös käyttää. Joskus herään melodia päässä, nauhoitan sen ja lähden työstämään sitä!
Mitkä musiikkityylit, muusikot tai artistit ovat erityisesti toimineet vaikutteina biisien tekoprosessissa?
Björn Suomivuori: Ville Valolla on mielestäni todella nastoja sanoituksia ja HIMin sävellykset ovat täynnä melodiaa ja raskasta soundia, joten sitä kunnioitan todella paljon. The 69 Eyes, Thin Lizzy, The Doors, W.A.S.P, Motörhead, Stratovarius ja Lenny Kravitz ovat varmasti ne päällimmäiset vaikuttajat, mitä tulee sävellyksiin. Sanoituksiin liittyen Amy Winehouse oli ylitse muiden.Haluan hänen laillaan kirjoittaa kivuliaan rehellisesti asioista, koska arvostan aitoutta. Prince oli monipuolinen artisti ja kirjoitti lähes minkä genren biisejä tahansa. Minäkin pyrin siihen, että biisi toimisi lähes missä genressä vain. Sovitus taitaa kuitenkin olla minulle haasteellisin osuus. Bob Rock ja Hiili Hiilesmaa ovat tuottajia, joiden kanssa haluaisin täydellisessä maailmassa tehdä töitä sovituksen ja tuotannon parissa. Olen kyllä ehdottomasti heavymies, vaikka oma musiikkini ei sitä aina ole.
Kenelle haluat musiikkiasi suunnata vai teetkö sitä omaksi iloksesi? Mitkä ovat unelmasi ja tavoitteesi musiikin tekemisessä?
Björn Suomivuori: Unelmani on ehdottomasti kirjoittaa lauluja muille artisteille. Sanoisin, että laulunkirjoitus ja sanoittaminen ovat vahvuuksiani, ja haluaisin säveltää ja sanoittaa ihan genreen kuin genreen. Tietenkin teemme bändini kanssa rockia, joten biisit syntyvät joko siihen genreen tai sen mukaan, mitä haluan oman bändini kanssa esittää. Tulevaisuudessa teemme varmasti raskaampaa rokkia ja voisin kuvitella, että se nappaisi ainakin HIM- ja The 69 Eyes -faneille. Luulen myös, että sanoitukset kolahtavat aikuisemmalle yleisölle enemmän, mutta en missään nimessä halua rajoittaa musiikkiani. Unelmani on yksinkertaisesti elää musiikilla ja tehdä sitä myös omaksi iloksi. Haluan tavoittaa ihmiset ympäri maailmaa henkilökohtaisella tasolla, jotta esimerkiksi ne ihmiset, jotka ovat kamppailleet masennuksen ja riippuvuuden kanssa, kokisivat, etteivät ole yksin ongelmiensa kanssa.
Yhteensä kolmella kappaleella kuullaan myös Michael Monroen niin huuliharpun kuin saksofoninkin taiturimaista soittoa. Miten sait ajatuksen pyytää Monroeta EP:lle ja miten yhteistyö sujui?
Björn Suomivuori: Näytin Michaelille biisit syksyllä 2015 ja kysyin ideoita tuotantoon. Hän vastasi, että huuliharput näihin ja saksofonisoolo näihin kohtiin. Yhdessä illassa vedettiin kaikki nauhalle studiolla. Funtsimme Michaelin kanssa toki vielä asioita eteenpäinkin. Michael haluaisi kuulla minulta akustista materiaalia, ja luulen, että sitäkin on luvassa. Tosin bändin kanssa soundi tuntuu menevän raskaammaksi koko ajan, joten varmasti löytyy yhteistyön saumaa tulevaisuudessa kenties keikkojenkin suhteen.
EP:n nimikkokappaleesta ”Nothing But A Scar” on tehty myös musiikkivideo. Miten se valikoitui sinkkulohkaisuksi?
Björn Suomivuori: Annoimme noin sadalle randomihmiselle kappaleet kuunneltavaksi ja kysyimme palautetta. “Nothing But a Scar” oli suosikki, joten päätimme tehdä siihen videon. “Nothing But a Scar” on kirjoitettu ensimmäiselle tyttöystävälleni vuonna 2005, ja olen kymmenen vuotta halunnut pistää sen nauhalle ja sinkuksi, joten se valinta oli luonnollinen. “Addiction“ on biisi, josta haluan tehdä päräyttävän videon jonkun kovan ohjaajan kanssa. Se tulee varmasti syksyllä ulos.
Mitkä ovat sinun ja yhtyeesi tulevan vuoden suunnitelmat? Mitä saamme odottaa BJØRNilta?
Björn Suomivuori: Työstämme tällä hetkellä uutta materiaalia. Tarkoituksena on tehdä raskaampaa rokkia. Viime aikoina olen kuunnellut paljon The 69 Eyesiä. Saattaa olla, että seuraavalla julkaisulla on goottimaista vivahdetta mukana. Yksi seuraavista biiseistä on ”Iron Still Burns Hot”, ja se on saanut hyvää palautetta keikoilla. Uskon, että lähdemme Ruotsiin, Venäjälle ja Saksaan lähitulevaisuudessa. Suomessa ei vaikuta olevan kysyntää englanninkieliselle rockille tällä hetkellä, joten menemme varmasti markkinoille, jossa tuota kysyntää on!
Mitä muuta haluat sanoa Kaaoszinen lukijoille ja muille musiikkidiggareille?
Björn Suomivuori: Riittää, että on maailman ainoa ihminen, joka uskoo omiin tekemisiinsä. Kun usko loppuu, pitää vain jatkaa duunia, vaikka ottaisi päähän – kyllä se inspiraatio tulee takaisin. Michael Bisping voitti UFC-mestaruuden ensimmäistä kertaa 37-vuotiaana. Harva uskoi häneen, paitsi hän itse. Itse uskon vahvasti siihen, että asiat tapahtuvat, kunhan vain tekee eikä kuuntele muita, ei edes läheisiään. Michaelin neuvot minulle ovat olleet: “Don’t try just be” ja “Life is too short for bullshit.” Yritän elää näiden neuvojen mukaisesti nykyään. Omalta kohdaltani vielä pakko sanoa, että nyt kun vuosi täysin alkoholittomana tulee täyteen tulevana juhannuksena, niin kyllä se keikkojen vetäminen ja biisien treenaaminen on helpompaa ilman viinaa, ja kaikki näyttää myös paremmalta yleisesti. Suosittelen!
Haastattelu: Sara Strömmer
“Nothing But a Scar” -EP 29.4.2016
- Going To Hell (Feat. Michael Monroe)
- Addiction (Feat. Michael Monroe)
- Nothing But a Scar (Feat. Michael Monroe)
- I Need a Melody
https://www.facebook.com/bjornmusic1986/