Suomi, tuo synkkäsävyisten melodista metallia soittavien bändien luvattu maa, saa jälleen osakseen siunausta pohjoisesta, kun Eternal Tears Of Sorrow julkaisee helmikuun lopulla seitsemännen pitkäsoittonsa. Levy kantaa nimeä “Saivon Lapsi” ja sisältää 11 kappaletta jylhää ja hyytävää sielunmaisemaa. Levyn kantavana teemana toimii saamelaisesta tarustosta peräisin oleva Saivon valtakunta, vainajala, joka sijaitsee järvien pinnan kääntöpuolella. Otettuani tämän lähtökohdaksi luon nyt syvemmän katsauksen levyyn kappale kappaleelta.

“Saivo”
Levyn introna toimii rauhallisen surumielinen instrumentaali “Saivo”, jonka tunnelma luo pohjan koko levylle. Sama surumielisyys on esiintynyt bändin tuotannossa jo pitkin taivalta, joten ote tuntuu luontevalta ja tutulta heti ensitahdeista alkaen. Saivon valtakunnan sanotaan olevan rauhallinen ja tyyni, joten biisin nimi on erinomaisen osuva.

“Dark Alliance”
Tästä päästään kuitenkin suoraan raskaampiin tunnelmiin, kun “Dark Alliance” vie suorastaan hyytävään pimeyteen. Biisiä keventävät hetkittäin kuultavat puhtaat vokaaliosuudet ja kautta linjan jatkuva melodisuus. “Saivon” seesteisyyden jälkeen “Dark Alliance” tuntuu pohjoistuulelta pään ja sydämenkin läpi.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

“Legion Of Beast”
Väkivaltaisuuteen asti päästään kuitenkin vasta levyn raskainta antia tarjoavassa “Legion Of Beastissa”. Biisi on muuta levyä aggressiivisempi ja synkempi niin melodioiltaan kuin lyriikoiltaankin. Manalan armeijan ja maailmanlopun saapumista maalaileva kappale saa aikaan varsin ahdistuneen tunnelman. Tätä kuunnellessa herää kysymys, kuka on hyökkäämässä ja kenen valtakuntaan, koska Saivon valtakunta, kuten jo aikaisemmin mainitsin, on rauhanomainen. Liekö kyse sitten tämän maailman hyökkäämisestä sinne vai kenties jonkin suuremman pedon saapumisesta meidän keskuuteemme.

“Kuura”
“Kuura” on välisoiton omainen, seesteinen hengähdystauko raskaiden tunnelmien välissä ja toimii samalla “Dance Of Decemberin” introna. Tunnelmaltaan “Kuura” on kuin jatko-osa “Saivolle”. Sama surumielisyys, joka kuuluu biiseissä kautta levyn, käy jälleen ilmi voimakkaammin, kun tahti hetkeksi rauhoittuu. Biisin nimen luoma mielikuva on marraskuisen lumettoman pakkasyön jäädyttämä maa, jonka pinnalla kuura kimaltelee kuun valossa.

“Dance Of December”
Kuten nimestäkin jo saattaa päätellä, “Dance Of December” vie kuulijansa pimeisiin joulukuun öihin. Silmien eteen maalautuu kuva revontulien täyttämästä taivaan kannesta ja selkäpiitä pitkin juoksee kylmiä väreitä, kuin pakkasyön tuulen aiheuttamana. Sitä samaa huikaisevaa, melankolista kauneutta kuin talviöissä on myös “Dance Of Decemberissä”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

“The Day”
Kaipaus Saivon rauhalliseen valtakuntaan käy levyn edetessä huomattavan voimakkaaksi, ja “The Day” kertookin halusta jättää tuska ja ahdistus taakseen. Kuolemaa odotetaan suorastaan toiveikkaana, koska silloin pääsisi vihdoin lepoon ja rauhoittumaan. Biisi on raskas mutta tunnelmaltaan huomattavan tyyni, eikä se kuolemaa odottavasta sanomastaan huolimatta ole ollenkaan ahdistava, pikemminkin päinvastoin.

“Sound Of Silence”
Ellei instrumentaaleja lasketa, “Sound Of Silence” on levyn ainut varsinainen balladi, joka jatkaa edeltäjänsä rauhoittumisen kaipuuta. Tätä tunnelmaa tukevat myös kaihoisa melodia ja suorastaan leinolaisen kauniit lyriikat. Biisillä vieraileva, nimettömäksi jäävä, naisvokalisti saa aikaan vielä entistä enemmän eteerisyyttä ja tiettyä aavemaisuutta, aivan kuin puhuisi jostain haudan takaa. “Sound Of Silence” nivoutuu täydellisesti yhteen myös sitä seuraavan biisin kanssa, vaikka “Beneath The Frozen Leaves” palaakin taas astetta raskaampiin melodioihin.

“Beneath The Frozen Leaves”
Kuolemanjälkeisiin, edelleen aavemaisiin tunnelmiin vievä “Beneath The Frozen Leaves” on suhteellisen suora hyvästien jättö tälle maailmalle. Biisissä puhutaan kyyneliin hukkumisesta ja päällimmäisenä kuuluu toive vapauttaa sielu, kun matka on jo päässyt päähänsä. Biisin pohjavire on levyn muuhun tunnelmaan verrattuna hetkittäin suorastaan positiivinen, mikä omalla tavallaan jatkaa kahden aikaisemman kappaleen luomaa ajatusta kuoleman vapauttavasta olemuksesta.

“Swan Saivo”
Levyn ensimmäinen sinkkulohkaisu “Swan Saivo” voisi oikeastaan hyvin kertoa myös Kalevalan Tuonelan joutsenesta, koska kappaleen ytimessä on sielun tuonpuoleiseen kuljettava joutsen, johon viitataan myöhemmin levyllä myös surumielisenä neitona. Biisi jatkaa edellisessä kappaleessa alkanutta luopumisen tunnelmaa, mutta melankolisemmalla vivahteella.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

“Blood Stained Sea”
Levyn nopein, jopa bailattava biisi “Blood Stained Sea” on huomattavan tarttuva: kertosäe jää päähän kuin purkka tukkaan. Pääkin alkaa heilua biisin tahdissa ihan huomaamatta, ja kertosäkeen mukana alkaa laulaa jo muutaman kuuleman jälkeen. Biisi nivoutuu “Swan Saivon” ja “Angelheart, Ravenheartin” kanssa yhdeksi massiiviseksi kokonaisuudeksi. Myös tämän biisin pohjavire tuntuu olevan positiivissävytteinen, mikä aiheuttanee sen helpon lähestyttävyyden ja erottumisen ympäröivistä biiseistä.

“Angelheart, Ravenheart (Act 3: Saivon Lapsi)”
Kuten aikaisemmatkin samaa nimeä kantaneet biisit, on myös “Saivon Lapsella” oleva “Angelheart, Ravenheart” massiivinen ja jylhä kappale, Biisin suomenkielisistä osioista tulee voimakkaasti mieleen Synestesia, mikä ei suinkaan ole haitaksi. Mielikuva kuitenkin jää melko hetkittäiseksi, koska valtaosa biisistä on kuitenkin englanniksi. Melodisena kokonaisuutena biisi on sen verran vahva, ettei kaksikielisyys pääse häiritsemään. Levyn kantavaa teemaa ajatellen suomen – tai itse asiassa mieluummin jopa saamen – käyttämiselle olisi ollut laajemminkin perusteluja. Kyseessä on kuitenkin saamelaiseen mytologiaan pohjautuva tarunomainen mielikuvamatka.

Kokonaisuutena levy on vahva, myyttien täyteinen ja kiehtova paketti, joka toimii ehdottomasti parhaiten kuunneltuna järjestyksessä ja kokonaan, koska kappaleet tuntuvat muodostavan loogisesti etenevän tarinan, joka koostuu muutaman biisin muodostamista osioista. Levy on melodisen metallin ystävälle huomattavan hieno kokemus muutenkin. Melankolian kauniin kaihoisuuden yhdistäminen raskauteen toimii edelleen yhtä sykähdyttävästi kuin Eternal Tears Of Sorrow’lta on tottunut odottamaan.

9/10

Kappalelista:
1. Saivo
2. Dark Alliance
3. Legion of Beast
4. Kuura
5. Dance of December
6. The Day
7. Sound of Silence
8. Beneath the Frozen Leaves
9. Swan Saivo
10. Blood Stained Sea
11. Angelheart, Ravenheart (Act III: Saivon Lapsi)

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

http://eternaltears.fi/index.shtml

Kirjoittanut: Nina Hurme