Euroopan komission tutkimus: eurooppalainen kulttuuri hukkuu algoritmien alle ilman uusia pelisääntöjä
Euroopan komissio on teettänyt tutkimuksen Study on the discoverability of diverse European cultural content in the digital environment, joka tutkii eurooppalaisten kulttuurisisältöjen näkyvyyttä ja saavutettavuutta verkkoympäristössä. Selvitys tarkastelee erityisesti musiikki- ja kirja-aloja, mutta sen johtopäätöksillä on merkitystä koko kulttuurisektorille.
Selvityksen mukaan digitalisaatio on moninkertaistanut saatavilla olevien kulttuurisisältöjen määrän. Samalla kilpailu yleisön huomiosta on kiristynyt huomattavasti. Digitaaliset palvelualustat, niiden rakenteet ja automaattiset suosittelujärjestelmät ohjaavat yhä enemmän sitä, mitkä teokset tavoittavat yleisön, ja mitkä jäävät käytännössä näkymättömiksi.
Selvitys käsittelee myös tekoälyn mukanaan tuomia muutoksia. Generatiivisen tekoälyn tuottaman sisällön räjähdysmäinen kasvu saattaa heikentää ihmisten käsin tekemän kulttuurin esilläoloa entisestään, ellei löydettävyyttä, avoimuutta ja alkuperäisyyttä koskevista periaatteista sovita selkeästi.
Algoritmit kaventavat kulttuurin monimuotoisuutta
Selvitys osoittaa, että alustaekonomia on synnyttänyt kulttuurin huomiotalouden. Automaattinen sisällönsuosittelu, henkilökohtaistaminen ja alustojen taloudelliset tavoitteet tukevat tyypillisesti jo ennestään suosittuja sisältöjä. Se käytännössä syrjäyttää eurooppalaiset, erityisesti pienten kielialueiden teokset.
Musiikin kohdalla suoratoistopalvelut muodostavat tärkeimmän kanavan uuden musiikin löytämiseen. Tarjonta on kuitenkin ylivoimainen, ja suosiomittareihin pohjautuvat algoritmit ohjaavat kuuntelijat toistuvasti samojen tuttujen nimien pariin. Muunkieliset kuin englanninkieliset teokset leviävät heikosti muihin maihin.
Selvitys nostaa esiin myös metatietojen merkityksen. Teoksen kieleen, tekijöihin ja luokitteluihin liittyvät tiedot vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten algoritmit kohtelevat sisältöä. Virheellinen tai epätäydellinen metadata heikentää merkittävästi teosten mahdollisuuksia päätyä suositelluiksi.
Eurooppalaisen sisällön näkyvyys vaatii toimia
Selvitys esittää useita konkreettisia keinoja eurooppalaisen kulttuurin paremman löydettävyyden tueksi. Keskeisessä roolissa on eri toimijoiden — alustojen, kulttuurialan tekijöiden, tutkijoiden ja poliittisten päättäjien — tiiviimpi yhteistyö. Selvityksessä ehdotetaan muun muassa yhteisten vuoropuhelufoorumien perustamista sekä löydettävyyskysymyksen kytkemistä osaksi EU:n ja jäsenvaltioiden kulttuuripolitiikkaa.
Tiedon saatavuus ja datan hyödyntäminen nousevat myös keskeisiksi teemoiksi. Tarvitaan kattavampaa ja vertailukelpoista tietoa siitä, miten eurooppalaiset teokset tosiasiallisesti näyttäytyvät digitaalisilla alustoilla. Metatietokäytäntöjen yhtenäistäminen ja suosittelujärjestelmien toimintalogiikan avoimuus ovat tärkeitä kehityskohteita.
Selvitys painottaa myös tekijöiden ja kulttuuriorganisaatioiden valmiuksia toimia digitaalisessa ympäristössä. Digitaalisten taitojen kartuttaminen ja käytännöllisten välineiden kehittäminen tukevat luovan alan toimijoita parantamaan teostensa saavutettavuutta. Lisäksi yleisöjen medialukutaitoon panostaminen ja eurooppalaisen kulttuurin aktiivinen esille tuominen muilla tavoin tukevat monipuolisempaa kulttuurin kulutusta.
Eurooppalaisen kulttuurin tulevaisuus puhutti Brysselissä
Selvityksen tuloksia esiteltiin ja käsiteltiin Brysselissä 20. huhtikuuta pidetyssä seminaarissa, johon osallistui komission edustajia sekä eurooppalaisen luovan alan toimijoita.
Keskusteluissa vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että sisältöjen löydettävyys on eurooppalaisen kulttuurin elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden ydinkysymys. Laadukas kulttuurisisältö ei yksin riitä, jos se ei tavoita yleisöään.
”Algoritmien maailmassa menestyminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten järjestelmät toimivat. Generatiivisen tekoälyn nopea yleistyminen tekee haasteesta entistä suuremman, ja ilman toimenpiteitä näkyvyys uhkaa jakautua yhä epätasaisemmin”, sanoi tilaisuudessa puhunut kulttuuriasioista vastaava komissaari Glenn Micallef.
Selvitys vahvistaa pitkään tunnistetun huolen: digitaalisessa maailmassa löydettävyys on noussut keskeiseksi tekijäksi niin kulttuurisen monimuotoisuuden kuin tekijöiden toimeentulon näkökulmasta. Käytäntöjen muuttaminen on kuitenkin haastavaa ilman selkeitä yhteisiä periaatteita.
”Eurooppalaisten teosten näkyvyyttä ei voida jättää yksin alustojen ja algoritmien varaan vaan tarvitaan selkeitä sääntöjä, joilla pienempien kielialueiden kulttuurista näkyvyyttä voidaan kasvattaa ja samalla ehkäistä tekoälysisällön lisääntymisen haitallisia vaikutuksia”, painottaa Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen. Salminen toivookin, että tuore tutkimus luo pohjaa jatkokeskustelulle ja mahdollisille uusille politiikkatoimille Euroopan unionissa ja jäsenmaissa.
Tutustu tutkimuksen tuloksiin tarkemmin: Study on the discoverability of diverse European cultural content in the digital environment – Publications Office of the EU
Tutkimus toteutettiin Euroopan komission toimeksiannosta osana Euroopan unionin kulttuurityösuunnitelmaa vuosille 2023–2026. Se perustuu taustaselvityksiin, toimialakohtaiseen analyysiin ja datakartoituksiin sekä laajaan sidosryhmätyöhön. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin koko Euroopan laajuista kuluttajakyselyä ja analyysejä musiikki- ja kirja-alojen kulutuksesta, kuratoinnista, algoritmisesta suosittelusta ja metadatasta. Tutkimuksen laatu varmistettiin riippumattomalla asiantuntijavetoisella vertaisarvioinnilla.