Euroviisuhistoriaa ja suomalaisen metallin juhlaa: nämä albumit täyttävät tänä vuonna 20 vuotta

Vuosi 2006 jäi suomalaisen musiikin historiaan ennen kaikkea Lordin Euroviisuvoiton myötä, joka varmasti vauhditti suomalaisen metallin suosion kasvua. Listasimme jo aikaisemmin 50, 40, ja 30 vuotta täyttäviä levyjä, ja nyt on tullut aika matkata 20 vuoden taakse vuoteen 2006.

1. Lordi – “The Arockalypse”:

Kyllä, Suomen ensimmäisestä ja tällä hetkellä ainoasta Euroviisuvoitosta tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Tämä hirviöryhmittymä onnistui kolmannella albumillaan julistaa sanomaansa niinkin vahvasti, että lapset tarhan pihalla lauloivat “Hard Rock Hallelujahia” ja silloinen pääministeri Matti Vanhanenkin innostui näyttämään “hevikäsimerkkiä” Euroviisuvoiton kunniaksi. Musiikillisesti kyseessä on kuitenkin varsin oiva albumi, joka yhdistelee koukuttavalla tavalla kauhuelementtejä hard rockiin. “The Arockalypsella” kuullaan myös varsin nimekkäitä vierailijoita, kuten KISSin Bruce Kulkick, Udo Dirkschneider ja Twisted Sisterin Dee Snider ja Jay Jay French.

2. Lamb Of God – “Sacrament”:

“Sacrament” toimi luonnollisena jatkumona vuonna 2004 julkaistulle “Ashes of the Wakelle”. Kyseessä on yhtyeen neljäs albumi – tai oikeastaan kolmas, jos lasketaan pelkästään Lamb Of God -nimen alla julkaistut levyt. Edellisiin albumeihin verrattuna “Sacrament” tarjosi hiotumpaa ja jollain tasolla melodisempaa materiaalia, mutta silti sama Lamb Of Godille tyypillinen aggressiivisuus ja rähinä groove ovat erittäin vahvasti läsnä. Levyn avausraita “Walk With Me In Hell”, “Redneck” ja “Descending” ovat yhä kovassa soitossa itselläni, ja kahdesta ensimmäisestä mainitusta on tehty myös musiikkivideot.

3. Stam1na – “Uudet Kymmenen Käskyä”: 

Albumin nimen puolesta uskonnollisissa tunnelmissa Lamb Of Godin seurassa oli myös kotimainen Stam1na, joka julisti toisella albumillaan “Uudet Kymmenen Käskyä” – kavereiden kesken “UKK”. Kun debyyttialbumi “Stam1na” koostui pääosin vanhemmasta materiaalista, tarjosi “UKK” tuoreempaa antia. Levyä voikin osin tituleerata Stam1nan läpimurtoalbumiksi, sillä se toi yhtyeelle ansaitusti Emma-palkinnon kategoriassa “Vuoden 2006 metallialbumi”. “UKK” on myös ensimmäinen albumi, jolla basson varressa häärää Kai-Pekka “Kaikka” Kangasmäki. 

4. Iron Maiden – “A Matter Of Life And Death”:

Iron Maiden tarjosi 14. pitkäsoitollaan eeppisiä ja osittain jopa progressiivisia elementtejä. Kappaleiden pituuksien ollessa keskimäärin seitsemän minuutin hujakoilla, venyi “A Matter Of Life And Deathin” kokonaiskesto 72 minuuttiin, tehden siitä yhtyeen siihenastisen tuotannon pitkäkestoisimman levyn. Pitkistä ja monitahoisista kappaleistaan huolimatta albumi oli menestys Yhdysvalloissa, jossa se kiipesi Billboard-listan top 10:iin ollen myös samalla Maidenin uran korkein sijoitus kyseisellä listalla. Tältä levyltä ehdottomia timantteja ovat “For the Greater Good of God”, “The Reincarnation Of Benjamin Breeg” ja avauskappale “Different World”.

5. Amorphis – “Eclipse”:

Amorphiksen seitsemännestä pitkäsoitosta “Eclipsestä” alkoi uusi aikakausi, kun kyseinen albumi on Ajattaraan keskittyneen Pasi Koskisen korvaajaksi valitun Tomi Joutsenen ensimmäinen yhtyeen riveissä. Komeat örinät ja puhtaat lauluosuudet eivät jättäneet arvailun varaan, että onko oikea henkilö löytynyt mikin varteen. Vuonna 2006 julkaistu “Eclipse” tarjoaa liudan Amorphis-klassikoita, kuten “House Of Sleep” ja “The Smoke”, joita edelleen kuullaan yhtyeen keikkasetissä.

6. Mokoma – “Kuoleman Laulukunnaat”:

Mokoma tarjoili yhtyeen viidennellä albumillaan aimo annoksen brutaalia mäiskettä, kun osa kappaleista kaartuivat jopa ihan hitusen death metallin puolelle tutun thrash metallin sijaan. Myöskään kappaleiden sanoitukset eivät ole sieltä kevyemmästä päästä, vaan ne käsittelevät pitkän parisuhteen päättymisen tuomaa synkkää olotilaa. Vastapainoksi äärimmäiselle synkkyydelle tuo kuitenkin “Kuu Saa Valtansa Auringolta”, joka poikkeaa aika vahvasti muun albumin brutaalimmasta linjasta. “Kuoleman Laulukunnaat” saatiin kuulla vuoden 2012 Tuskassa, kun Mokoma esitti koko albumin läpi ensimmäiseltä raidalta viimeiseen. Myös tänä vuonna yhtye lähtee keväällä kiertueelle juhlistamaan tämän albumin merkkipaalua.

7. Slayer – “Christ Illusion”:

Slayerin kymmenes pitkäsoitto “Christ Illusion” oli ensimmäinen Slayer-albumi sitten “Seasons In The Abyssin”, jossa soittaa alkuperäinen kokoonpano: Tom Araya, Kerry King, Jeff Hanneman ja Dave Lombardo. Albumia voidaan pitää jopa menestyksenä, sillä se kipusi Billboard-listan sijalle viisi, ja “Eyes Of The Insane” toi Slayerille Grammyn “Best Metal Performance” -kategoriassa. “Christ Illusionin” piti alunperin ilmestyä 6. kesäkuuta, mutta koska muutama muukin bändi oli huomannut tämän merkittävän päivämäärän (6.6.2006), päätti Slayer siirtää julkaisupäivää ja ravisuttaa kukkahattutätejä toisella tavalla. Nimittäin mm. “Reign In Bloodin” ja “Seasons In The Abyssin” kansitaiteen luoneen Larry Carrollin luomus oli joillekin aivan liian radikaalia, joten levystä painettiin myös toinen versio hieman erilaisella kansikuvalla varustettuna. Myös “Jihad” järkytti – kun edellinen 11.9.2001 julkaistu “God Hates Us All” järisytti sekä sisällöllään, että julkaisupäivällään, “Jihad” jatkoi samalla kohua herättäneellä teemalla. 

8. Tarot – “Crows Fly Black”:

Tarotin seitsemäs pitkäsoitto tarjosi liudan melodista, mutta tummanpuhuvaa heavy metallia. “Crows Fly Black” merkitsi uuden aikakauden alkua yhtyeelle, kun pitkään taustavaikuttajana häärinyt Tommi “Tuple” Salmela mainittiin levyllä ensimmäistä kertaa virallisena jäsenenä. Vuonna 2006 julkaistulla albumilla kuullaan myös kovan luokan vierailija, kun Nightwishin Emppu Vuorinen tiluttaa soolon “Traitor”-kappaleeseen.

9. Kalmah – “The Black Waltz”:

“The Black Waltz” nosti Kalmahin ensimmäistä kertaa yhtyeen historiassa Suomen virallisen albumilistan sijalle 38. Tämä yhtyeen neljäs albumi esitteli uudenlaisen Kalmahin, kun kosketinsoittaja Marco Sneck toi mukanaan lisää melodisuutta, Pekka Kokon vokaalit muuttuivat edellisten albumien korkeista rääkymisistä matalampaan murinaan ja musiikki suuntautui entistäkin raskaampaan melodisen death metallin suuntaan. “The Black Waltzilta” löytyvä “Svieri Doroga” -instrumentaalikappale on kunnianosoitus yhtyeen juurille viitaten vuonna 1999 julkaistuun demoon “Svieri Obrazaan” ja sen yhteen raitaan “Vezi Dorogaan”. 

10. Amon Amarth – “With Oden On Our Side”:

Ruotsalainen viikinkimetallin uranuurtaja Amon Amarthin kuudes pitkäsoitto tarjoili liudan legendaarisia kappaleita, kuten “Runes To My Memory” ja aina yhtä koskettavan “Cry Of The Black Birds”. “With Oden On Our Side” onkin lähestyttävyytensä ansiosta ollut käänteen tekevä albumi Amon Amarthin uralla. Yhtyeen jäsenet ovatkin kertoneet siirtyneensä tämän albumin kohdalla täysipäiväisesti keskittymään bändin toimintaan – ja se kyllä kuuluu. “With Oden On Our Siden” kantta koristaa Odin, joka ratsastaa kahdeksanjalkaisella Sleipnir-hevosella, ja kuvan alapuolella oleviin riimuihin on kirjattu sekä yhtyeen, että albumin nimi. 

11. Diablo – “Mimic47”:

Diablon neljäs pitkäsoitto “Mimic47” jatkoi vahvasti edellisen pari vuotta aiemmin julkaistun “Eterniumin” jalanjäljissä tarjoten rujoja riffejä, Rainer Nygårdin ärinää, sekä Heikki Malmbergin uskomattomia synkooppeja. Levy on myös ensimmäinen Diablon albumi, joka päätyi Suomen virallisen albumilistan kärkeen. Vuonna 2006 julkaistu “Mimic47” on omistettu kunnianosoituksena Death-yhtyeen edesmenneelle Chuck Schuldinerille, ja levyn erikoisversio sisältää Diablon oman tulkinnan Duran Duranin “A View to a Killistä”, joka eittämättä pesee alkuperäisen version täysin. Tänä vuonna muuten pääsee keväällä todistamaan, miten albumi soi livenä “Mimic47”-juhlakiertueella!

12. Poisonblack – “Lust Stained Despair”: 

Vuonna 2003 mikin varresta syrjään siirtyneen JP Leppäluodon tilalle laulajaksi astui alun perin kitaristin pestiä yhtyeessä pitänyt Ville Laihiala, joka jatkoi nokkamiehenä aina “Lyijy”-albumin julkaisun jälkeiseen taukoon asti. Laulajan vaihdos osoittautui kyllä oikeaksi ratkaisuksi ja toi uudenlaista potkua yhtyeeseen, vaikkakin Leppäluodon tummanpuhuvassa äänessä onkin jotain maagista. Tämä Poisonblackin toinen albumi on selkeästi debyytti “Escapexstacyä” raskaampi ja synkempi, mistä loistoesimerkkinä singlenäkin julkaistu “Rush” ja “The Darkest Lie”. 

13. My Chemical Romance – “The Black Parade”:

My Chemical Romancen “The Black Paradea” voi häpeilemättä tituleerata emokulttuurin kulmakiveksi. Kyseinen konseptialbumi kertoo tarinan kuolemansairaasta The Patient -hahmosta, joka käy läpi elämänsä viimeisiä hetkiä. Yhtyeen kolmas studioalbumi nosti tämän emoyhtyeen kansainväliseen menestykseen, ja tältä levyltä löytyy My Chemical Romancen tunnetuin kappale “Welcome to the Black Parade”. 

14. Cradle Of Filth – “Thornography”

Cradle Of Filthin “Thornography” pysytteli pari vuotta aiemmin julkaistun “Nymphetaminen” valtavirtaisemmassa tyylissä, jossa kirsikkana kakun päällä toimii levyn viimeinen kappale, eli cover-versio Heaven 17:n “Temptation”-kappaleesta. Valtavirtaisuutta korostaa myös HIMin Ville Valon vierailu “The Byronic Man” -kappaleessa, johon Valo lainaa ääntään. Vuonna 2008 päivänvalon näki levyn “Harder, Darker, Faster” -erikoisversio, joka sisältää myös aiemmin nauhoitettuja covereita ja muutaman uuden kappaleen. 

15. Cannibal Corpse – “Kill”:

Tämä death metal -legenda palasi entistäkin vihaisempana kymmenennellä pitkäsoitollaan osoittaen, ettei vauhti ole vieläkään hidastunut. Toisena kitaristina kuullaan pitkästä aikaa Rob Barrettia, joka edellisen kerran soitti vuonna 1996 julkaistulla “Vile”-albumilla. “Kill” tarjosi päitä murskaavia riffejä, George “Corpsegrinder” Fisherin brutaalia käskytystä ja yhtyeen tavaramerkiksi muodostuneita groteskeja sanoituksia. Tämän vuonna 2006 julkaistun albumin ehdottomasti parasta antia ovat “Make Them Suffer”, “Time To Kill Is Now”, sekä “Death Walking Terror”. 

16. Mastodon – “Blood Mountain”:

Mastodonin kolmas pitkäsoitto “Blood Mountain” toi yhtyeelle kansainvälisen läpimurron. Vuonna 2006 julkaistu levy on konseptialbumi, joka kertoo tarinan päähenkilön matkasta kohti Blood Mountain -vuoren huippua löytääkseen kristallikallon. Kuten tarinoissa aina, matkan varrella hän kohtaa monia hirviöitä, jotka Mastodonin tapauksessa saavat myyttiset mittasuhteet. ”Blood Mountainin” kohokohtia ovat kappaleet “Colony of Birchmen”, “The Wolf is Loose” ja “Sleeping Giant”.

17. Turmion Kätilöt – “Pirun Nyrkki”:

Turmion Kätilöiden toinen studioalbumi “Pirun Nyrkki” tarjosi tutumman ja hiotumman soundin verrattuna pari vuotta aikaisemmin julkaistuun “Hoitovirhe” debyyttialbumiin. Levyllä kuullaan myös Velcran Jessi Freyn ääntä, joka vierailee “Irstauden Ilosanoma” -kappaleessa. Albumin tunnetuimpiin raitoihin kuuluvat “Tirehtööri”, “Mistä Veri Pakenee” ja nimikkokappale “Pirun Nyrkki”, joka löytyi myös “V2 – Jäätynyt enkeli” -elokuvan soundtrackilta. 

18. Ruoska – “Amortem”:

Turmion Kätilöiden “Pirun Nyrkki” -albumin lisäksi myös toinen merkittävä kotimainen industrial metal -levy näki päivänvalon: Ruoskan neljäs pitkäsoitto “Amortem”. Kyseiseltä levyltä löytyy yhtyeen tunnetuimmat hitit, kuten “Mies Yli Laidan”, “Alasin” ja “Pure Minua”. “Amortemia” voikin pitää Ruoskan läpimurtoalbumina. 

19. Teräsbetoni – “Vaadimme Metallia”:

Edellisvuonna debyyttinsä julkaissut Suomen oma Manowar, eli Teräsbetoni julkaisi heti seuraavana vuonna toisen pitkäsoittonsa. “Vaadimme Metallia” oli “Metallitotuuden” tavoin menestys, ja saavutti kultalevyn rajan jo ilmestymisvuonnaan. Tältä albumilta julkaistiin singleinä “Älä Mene Metsään” ja “Viimeinen Tuoppi”, jotka ovat nimikkokappaleen ohella tunnetuimmat rallit tältä levyltä.

20. Maj Karma – “Ukkonen”:

Harjavallan rock-kartalle nostanut Maj Karma jyrisi seitsemännen pitkäsoittonsa kanssa Suomen albumilistan kärkeen ja myi kultaa. Eikä mikään ihme, sisältäähän “Ukkonen” nimikkokappaleensa lisäksi myös muita Maj Karma -klassikkokappaleita, kuten “Kokki, varas, vaimo ja rakastaja”, “Rukous” ja “Luovuttanut Enkeli”. Kyseessä on myös ensimmäinen Maj Karman albumi, jolla kuullaan basson varressa K. Kurittua.