Evergrey elinvoimaisimmillaan – Arviossa A Heartless Portrait (The Orphean Testament)

Vierivä kivi ei sammaloidu. Tämä sanonta osoittaa jälleen paikkansapitävyytensä länsinaapurista ponnistavan Evergreyn uraa tarkastellessa. Vuonna 1998 ilmestyneestä ”The Dark Discovery” -debyyttilevystä alkaen julkaisutahti on ollut tiivis, ja parhaimmillaan yhtye on puskenut ulos pitkäsoittoja peräkkäisinäkin vuosina. Koskaan ei fanien ole tarvinnut odottaa uutta albumia kolmea ja puolta vuotta kauempaa. Syksyllä 2014 ilmestynyt ”Hymns for the Broken” edusti jonkinlaista taitekohtaa yhtyeen uralla, sillä siitä lähtien julkaisujen taso on pysynyt tasaisen kiitettävänä. Koronapandemiaa lienee suurelta osin kiittäminen siitä, että viime vuoden tammikuussa ilmestynyt edellislevy saa jo nyt jatkoa ”A Heartless Portrait (The Orphean Testament)” -nimeä kantavan Evergrey-eepoksen muodossa. Tuttuihin tavaramerkkeihinsä luottaen Evergrey tarjoilee faneilleen jälleen vajaan tunnin mitalla haikean melodista metallia laadusta tinkimättä järjestyksessään jo kolmattatoista kertaa.

Albumin alkupuoli on todella vahva, sillä neljä ensimmäistä kappaletta ovat kukin loisteliaita hieman eri tavoin. Singleinä jo ennakkoon julkaistut ”Save Us” ja ”Midwinter Calls” ovat viimeviikkoisten Suomen keikkojen myötä löytäneet jo tiensä yhtyeen keikkasettiin. ”Ominous” vyöryy kuulijan korville nimensämukaisen painostavana ja melodisena, ja ”Call Out the Dark” nostaa koskettimet pinnalle upealla tavalla. Albumin vedenjakajana toimii sen pisin kappale ”The Orphean Testament”, joka lukeutuu vielä nopeasti avautuvien raitojen joukkoon. Levyn jälkipuoliskolla kappaleet eivät osu enää niin lähelle napakymppiä, mutta merkittävästä notkahduksesta ei missään nimessä puhuta. Lievästä etupainotteisuudesta huolimatta mieleenjääviä melodioita ja instrumentaalista ilottelua riittää koko albumin keston ajan. Erityismaininnan ansaitsevat Tom Englundin ja Henrik Danhagen kitarasoolot, jotka on kauttaaltaan toteutettu suurella taidolla ja tyylitajulla.

Kolmetoista studioalbumia, tasaisen laadukas katalogi ja uuden vaihteen löytäminen vielä vanhoilla päivillä; näistä seikoista löydän Evergreystä yhtymäkohtia kotimaiseen kansallisaarteeseen, Amorphikseen. Siinä missä jälkimmäinen on jo pitkään lukeutunut suosikkiyhtyeideni joukkoon, on Evergrey jäänyt itselleni sinänsä kuulohermojani myötäilevästä musiikistaan huolimatta hieman etäiseksi. Ehkäpä sen vuoksi viime aikoina yhtyettä enemmän kuunnellessani on Evergreyn kohdalla tasalaatuisuus kääntynyt mielessäni jopa tasapaksuisuudeksi. Vaikka siis lopullinen Evergrey-herätys antaa omalla kohdallani vielä odottaa itseään, voin vilpittömästi puhua yhtyeen tuoreimmasta albumista sellaisena kuin se on: todella vahva taidonnäyte veteraaniorkesterilta, jonka elinvoimaisuutta eivät vuodet tunnu lannistavan.

Kappalelista:

1. Save Us
2. Midwinter Calls
3. Ominous
4. Call Out the Dark
5. The Orphean Testament
6. Reawakening
7. The Great Unwashed
8. Heartless
9. Blindfolded
10. Wildfires