Fear Of Domination julkaisi uuden albuminsa ”Metanoia” 4.5. Bändi on tullut minulle tutuksi, kuten varmasti monelle muullekin, live-esiintymisistään. Keikoilla olen viihtynyt, mutta harvemmin tulee tällaista musiikkia kotioloissa kuunneltua. Joskus, kuten nyt, tarvitsi kuitenkin tehdä poikkeus. Olihan bändi saanut minut jo keikoilla jokseenkin vakuutettua. Ensimmäisestä näkemästäni keikasta on aikaa vuosia ja kokoonpano on hiukan muuttunut ja kasvanut matkan varrella. Tästä hyvin energisestä esiintymisporukasta ottaa mielellään selville minkälainen levy on tällä kertaa saatu aikaiseksi.

Kuuntelin aluksi levyä lähinnä taustamusiikkina muita hommia tehdessä. Kun vihdoin sain aikaa kunnolla keskittyä tähän ja painaa kuulokkeet korville, huomasin vasta, mitä oikeastaan olen kuuntelemassa. Jo ensimmäiset kappaleet ”Dance With The Devil” ja ”Obsession” antoivat muistutuksen juuri siitä voimasta ja menosta, jota olen keikoilla todistanut. Olen yleensä aika kriittinen naislaulajia kohtaan, mutta täytyy mainita, että Saran paikoin kovinkin karhea ääni miellyttää jopa minua.

Meno yltyy joissain kappaleissa jopa hieman popahtavaksi. Neljännen kappaleen ”Sick and Beautiful” aikana aloin pohtimaan tämän olevan oikein mahtavaa tanssimusiikkia. Jotkut käyvät kuulemma discoissa tanssimassa, niin ehkä tämä sopisi vähän raskaamman musiikin kuuntelijoille. Koskettimet tuovat paikoittain kivaa lisäpontta kappaleelle.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kappaleen ”Shame” erikoinen aloitus tuo päähäni mielikuvan, että istuu pimeässä, vettä valuvassa, kolkossa kellarissa. Yllättäen kuulen laulun alkaessa kauniin, puhtaan miesäänen, joka ei ole tullut vielä kunnolla esiin edellisissä kappaleissa. Muuten tämä ei lempikappaleisiini levyllä lukeudu. Olen kuitenkin yllättynyt tämän bändin monipuolisuudesta ja uskon, että lähes jokainen löytäisi tästä levystä jostain kohtaa jotain miellyttävää.

Jos jossain kohtaa levyä se tanssijalka ei pysynyt arvostelijalla enää hallinnassa, se taisi olla seitsemännen kappaleen ”We Dominate” kohdalla. Kotioloissa saattaa joskus unohtua vastamelukuulokkeiden ulkopuolinen elämä ja havahtuu siihen, että oma jälkikasvu nauraa vieressä. ”Äiti biletätkö sä?” Kyllä, näin taisi päästä käymään. Aika varmasti myös lauloin mukana, näytin tyhmältä, mutta kylläpäs oli ihanan menevä kappale.

Levy päättyy rauhalliseen kappaleeseen ”Ruin”. Onkin aika rauhoittua kaiken sen menon jälkeen ja mukava saada myös tämänkaltainen taidonnäyte bändiltä. Todella kaunis kappale.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Jollei bändi ollut tätä ennen saanut täysin vakuutettua, niin se teki sen nyt. Usein tämänkaltaisilla bändeillä on mielestäni julkaisuissa se ongelma, että kappaleet tuntuvat toistavan toisiaan. Ovat siis liiankin samankaltaisia. Fear Of Dominationin ”Metanoialla” sitä ongelmaa ei ole. Vaikka kaikki kappaleet eivät ihan omiin suosikkeihin kuulukkaan, kokonaisuus on erittäin onnistunut. Olen usein sanonut, että monesta musiikista kuulee sen, kun sitä tehdään sydämellä. Tämä taitaa olla yksi niistä ja veikkaan, että hauskoja hetkiä on ollut levyä tehdessä. Jos kuunnellessa alkoi vähän tanssijalka vipattamaan, niin keikalle on varmaan päästävä. Tulevat keikat voi tarkistaa bändin sivuilta tästä.

Arvosana:

8/10

Kappalelista:

1. Dance With The Devil
2. Obsession
3. Face Of Pain
4. Sick And Beautiful
5. Shame
6. Lie
7. We Dominate
8. The Last Call
9. Mindshifter
10. Ruin

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kirjoittanut: Taru Ruusu