Festariennakko: SteelFest
Festarikesän startti lähenee. Omalla kohdallani se ei ole itseään ainakin joskus ko. termillä mainostanut YleX Pop eikä lioin kotiseudun Saunakorvike South Park, vaan Hyvinkään alakerranpalvontakekkerit nimellä SteelFest. Tietämättömille tiedoksi että homman nimi on äärimetallin eri haarakkeet, pääpainon ollessa death ja black metallin puolella. Mahtuu mukaan myös ripaus thrashia ja pakanahevikin.
Viimevuonna Mustan kuun lapset, Deströyer 666, Vader ja Primordial saivat oitis hommaamaan lipun. Tänä vuonna asia oli hieman toisin. Kattaus vaati totuttelua, varsinkin kun se odotetuin nimi eli Anaal Nathrakh otti ja peruutti. Uusien bändilöytöjen myötä kävi kutienkin hyvin nopsaan selväksi että festarit tulisivat olemaan lipun väärti. Enemmänkin kuin viimevuonna, jolloin lipun ostoon velvottaneiden nimien lisäksi, eivät muut yhtyeet mitään erikoista itselle liiemmin tarjoilleet, poikkeuksena mainiot Nifelheim, Apocryfal ja Hautakammio. Tänä vuonna artistit joita kohtaan kiinnostus on nolla tai negatiivinen voidaan laskea yhden käden sormilla, enkä usko että pettymyksiä liiemmin koetaan.
Festaripaikkana Villatehtaan seutu tuli todettua mainioksi. Sopivan kolkko tunnelma joka sopi musiikkiin kuin risti perseeseen, mutta silti viihtyisän oloinen lukuisine helteeltä suojan tarjoavine varjoisimpine paikkoineen. Päälavana toiminut ulkolavakin varjosti sen verran mukavasti että helteelläkin jaksoi lavan tienoilla kyhjöttää ja sounditkin pelittivät päälavalla, omaan harjaantumattomana korvaani ainakin, moitteitta. Ulkolavan soundit taas olivat vähän kinkkisemmät ja pahimmillaan paikka onnistui suttaamaan ja sotkemaan soundit pahanpäiväisesti. Tämäkin siis vain omana korvaan, osaavammat tietävät paremmin. Esiintymispaikkana halli toimi tunnelmansa puolesta toki loistavasti. Ruokaa oli monipuolisesti, anniskelualueet loistavasti aseteltuja ja merchiä jokaiseen tarpeeseen. Kehtaahan sitä uudestaan paikallekin mennä! Vaan keitäs siellä nyt tanhusikaan?
Mainos päättyy
PERJANTAI
Sisälava 16.30: Axegressor
– Viimevuonna festarit korkattiin doomdödiksellä. Vaikka silloin avausvuorossa ollut Lantern levyltä toimiikin, oli sen livenä koettuna harvinaisen apaattinen. Aikaisella ajankohdalla oli varmasti toki vaikutus asiaan. Kotimaan kovin rässipartio Axegressor on mielestäni paljon onnistuneempi valinta festarien starttaajaksi. Ainoa ja aiheellinen pelko itsellä tosin on, että setti painottuu liiaksi parin vuoden takaiseen bändin uusimpaan tuotokseen. Sormet ristissä silti nimikko EP:n ja ”Nextin” biiseille.
Ulkolava 17.00: Ketzer
– Ketzerin viimevuotuinen Tampereen keikka meni opiskelujen takia sivusuun. En itse yhtynyt silloiseen hehkutukseen, vaikka hyvin levyt potkiikin. Bändi kutienkin kiinnostaa sen verta, että livenä on ehdottomasti koettava ja eittämättä Ketzer tarjoaakin sopivan rivakan startin päälavankin kattaukseen.
Sisälava 17.30: Satanic Warmaster
– Nyt päästääkin sitten niihin kunnolla odotettuihin bändeihin. Oma ensikosketus SW:hen sattui vasta viimevuonna, vaikka nimi oli ollut tuttu pitkään. Neitsyyden vei viimevuonna ilmestynyt helvetin onnistunut Fimbulvinter, joka muutti käsitykseni kotimaisesta ”raaemasta” Black Metallista täysin. Ironisesti, ”Fimbulvinter” taisi olla kliinisintä SW:tä ikinä, mutta itselle se toimi porttina myös herran vanhempaan tuotantoon. Livenä kovat odotukset, jotka uskon herran ammattitaitonsa tuntien lunastavan.
Mainos päättyy
Ulkolava 18.10: Mor Dagor
– Tässäpä yhtye kuin sanakirja esimerkki hyvin tehdystä ja rullaavasta modernista black metallista. Armotonta pieksäntää levyiltä ja varmasti myös livenä. Ehkä silti turhan paljon massaan hukkuvaa, mutta genrestä on omaperäisyyttä vaikea hakea vaikka kampa olisi kuinka tiheä. Jos tässä kohtaa ei niskat tosin ole hellänä, niin jotain on tullut tehtyä väärin.
Sisälava 18.50: Dim Aura
– Festien ensimmäinen todennäköinen skippi. Jos Mor Dagor hipoo geneerisyyden pintaa hiuksen hienosti, on Dim Aura hypännyt pää edellä pohjaan eikä ole ihan heti sieltä nousemassa. Haukotus.
Mainos päättyy
Ulkolava 19.30: Vorum
– Hyvä kaverini hehkutti Vorumia ummet ja lammet pari vuotta takaperin. Tajusin syyn vasta männätalvena ja yhdyn nyt ilomielin yleistyskuoroon. Vorum on murhaavinta vanhan koulukunnan kuoloa mitä tässämaas…öh, näiden rantojen läheisyydessä on tehty. Toivotaan ettei pää lähde irti keikalla. Näiltä kavereilta ottaa mielellään pataan.
Sisälava 20.20: Evil Angel
– ”Thrash Nightmare” voi olla hyvä tai huono enne. Nimenä yhtye oli täysin vieras ennen festejä ja vaikka mistään lottovoitosta ei voi puhua, ei musiikista paha maku suuhun jäänyt. Saa nähdä, livenä opiskelukaupunkini kasvatit saattavat yllättää.
Mainos päättyy
Ulkolava 21.10: Demilich
– Nyt! Nyt on kova! Saastainen, visvainen ja tekninen peto jonka murjova esikoinen löytyy helposti listalta, jos käsiteltävänä ovat kovimmat mättölevyt. Useaan otteeseen kuopattu yhtye on noussut tasaisin väliajoin haudastaan, tänä vuonnakkkiin tiedossa on Steelfestien lisäksi ymmärttäkseni ainakin kaks muuta eisintymistä ja yksi jo takanapäin. Saa nähdä on arkku sitten tuuleteltu loppuun. Keikan aikana galaksit räjähtelee ja suolet ulostuu ties mitä reittiä.
Sisälava 22.00: Temnozor
– Facebookin kertoman mukaan yksi monen kovimpia odotuksia näillä kinkereillä. Itse en ole yrityksistä huolimatta ymmärtänyt mikä tässä nyt on niin ihmeellistä, eivätkä odotukset kovin korkealla olekaan. Tuskin siis tulen kuuloetäisyydellä olemaan. Suurin syy tälle löytyy päälavalta Temnozorin lopetettua.
Ulkolava 23.00: Unleashed
– ”Jos Rytmihäiriö tekee kappaleita siitä kuinka juodaan ja tapetaan, nii nää jätkät tekee biisejä siitä kuinka viikingit tulee ja tappaa kaikki!” (Jotenkin) Näin kuului alkoholin kyllästämä mainospuheeni männä vappuna toisesta koko Steelfestin odotetuimmasta bändistä. Toivottavasti upposi kuka ikinä kuuntelitkaan, tänne on nimittäin uponnut kuin viikinkilaiva Norjan rannikolle. Bändin 2000-luvun alun tuotanto oli yläasteella tuttua ja ei kovin pidettyä, mutta oi jos olisin jaksanut tutustua hieman pidemmälle… Noh, nyt on vahinko otettu tämän vuoden kuluessa takaisin, ja juuri hyvissä ajoin. Bändin tänä vuonna julkaistu kymmenes pitkäsoitto kun lähtee soimaan, on jotain muutakin tanassa kuin taistelukirves. Malja Odinille ja pittiin.
Sisälava 00.15: Dark Funeral
– Jotain henk. koht. kiinnostavmpaa toista pääesiintyjää olisin kaivannut kuin jo NummiRockissa tulevana kesänä rituaalinsa heittävä Dark Funeral. Kertomat ekslulsiivisestä spessukeikasta nostattivat odotuksia kuitenkin sen verta, että kyllä tämän oikein mielellään katsastaa.
LAUANTAI
Sisälava 14.00: Winterfront
– Jokin mystinen Winterfront ilmoitettiin Steelfestien ensimmäisten nimien joukossa. Ilmoitusta seurannut esittelybiisi antoi syyn miksi bändi Kroatiasta asti tänne raahataan. Ei visva kun oli upean kuuloinen veisu! Debyytti ei korkealle asetettuja odotuksia lunastanut, mutta antoi silti syytä herätä La aikaisin ja saapumaan sisälavan läheisyyteen.
Ulkolava 14.40: Coprolith
– Jos aurinko malttaa pysyä pilvessä sen 40 minsaa, saattaa Corpolithin synkistelydöddis jopa päästä anistsemiinsa sfääreihin livenäkin. Odotustaso on välimaastossa termillä ”mielenkiinnolla” ja ”tuskin”. Vaatii vielä lisä fiilistelyjä, mutta hyvin ovat herrat huomioni saaneet.
Sisälava 15.20: Svarttjern
– Mor Dagor herätti nälän vimmaiselle blackdeathille. Svarttjern tuli ja lunasti ne odotukset. Täysin uusi tuttavuus, jonka debyytti iski mättöhermoon samalla volyymilla kuin muuan Puolalainen raamatunrepijäyhtye aikoinaan. Mukava myös pitkästä aikaa yllättyä positiivisesti, kun erehtyy lukemaan genren yhtyeiden lyriikkaa.
Ulkolava 16.00: Torture Killer
– Tällä nimellä ei muuta voikkaan soittaa kuin likaista ja groovaavaa death metallia. Bändinä yksi Festarin harvoja jo aiemmin hyvinkin tuttuja niin nimeltä kuin tuotannoltaankin. Tasavahvalla diskografian murhaavimmilla veisuilla kelpaa kahkota pahinkin mahdollinen vilu helvettiin.
Sisälava 16.40: Sargeist
– Sargeist karahtaa omaan korvaan samaan kiveen kuin Dim Aura, muttei läheskään yhtä pahasti. Jotenkin tuntuu että olen kuullut tätä aiemminkin ja ennen kaikkea paremmin tehtynä. En nyt suorilta käsin tuomitse, bändi onnistuu kuulemani perusteella aikaansaamaan onnistuneita biisejä silloin tällöin. Nälän ja janon tappaminen saattaa mahdollisesti kuitenkin kiehtoa enemmän jo tässä kohtaa päivää.
Ulkolava 17.40: Sotajumala
– Sotajumala oli tarkoitus nähdä MyötätuuliRockissa 2011. Peruivat. Korvaava keikka piti heittää heti seuraavana vuonna. MyötätuuliRock 2012. Peruivat. Sitten tuli hiljaista. Sitten bändi kertoi, etten ole yhtään mitään ja niskakarvani nousivat pystyyn. Oikein mainion paluulevyn julkaisseen yhtyeen livenä näkeminen on ollut työn ja tuskan takana, joten toivon mukaan mitään kovinkaan kolossaalista ei tapahdu ennen tätä keikkaa liiemmin omalle kuin bändin jäsentenkään terveydelle. Nyt ei pliis peruta kukaan mitään.
Sisälava 18.20: Wyrd
– Unleashed lisäksi festarin odotetuin yhtye. Bändi, joka soi lähes luupilla koko syksyn ja talven, tarjoten niin lohtua kuin seuralaisenkin synkille illoille ja lohduttomille aamuille. En voi soimata itseäni tarpeeksi siitä, etten ollut bändiä löytänyt aiemmin. Wyrdin aikana jokaisen sisällä on syksy.
Ulkolava 19.10: Kawir
– Sitä huutonaurun määrää kun Kawirin esittelykappale, ”Hail Bachus”, lähti soimaan. Yhtyeen laulaja tukisti ko. veisua kiltisti sanottuna Veskumaisesti. Lisätutkimus onneksi kuitenkin paljasti, ettei Kawir ole ihan täysin tuhoon tuomittu yhtye. Se on vaan… meh. Universaalisti meh. Toivoa kuitenkin on ja en nyt ole pakoon yhtyettä juoksemassa.
Sisälava 20.00: Cosmic Church
– Cosmic Churchin 2013 julkaistu ”Ylistys” on kirjaimellisesti levy, joka räjäyttää tajunnan. Alkuvoimaisen rujon äänimaailman taakse kätkeytyy kosmista tietoutta tusinan Stephen Hawkingin verran. Ainakin. Varhemmasta tuotannosta en uskalla sanoa mitään, mutta ”Ylistys” ainakin on parhaimmillaan sielua, jos sellaisen siis vielä omistaa, ravisteleva kokemus, vaikkakin levyn sisälle pääsy on työn ja tuskan takana, itselle oli ainakin. Saa nähdä pystyykö yhtye samana livenä.
Ulkolava 20.50: Dead Congregation
– Syitä Kreikan lainapaketeille ei kannata näitä murjojia kauempaa hakea. Totta puhuen, sen verran väkivaltaista ja ruumispussien värittämää äänimaailmaa herrat tarjoavat, että en alkaisi vastaavan väittämään jos lainaa pyytäisivät. Ehkä tyydyn kuitenkin vain ostamana levyn ja T-paidan. Nyt näin alkuun.
Sisälava 21.50: Moonsorrow
– Täysin yhdentekevän Melechesin korvaajaksi buukattu Moonsorrow tuli pari vuotta sitten nähtyä parin viikon aikana kolmesti. Sen jälkeen, ei mitään. Urpouttani skippasin Tuskan 2012 jatkoklubin keikan ja katumus kalvaa vieläkin. Myös bändi taannoinen Suomessa vedetty kiertue jäi välistä. Tämä ei jää. Uutta materiaalia en uskalla toivoa, mutta ei sillä, ei taida olla biisiä jota en tältä bändiltä haluaisi livenä kuulla. Vähän jotain ylläriä uskallan toivoa, koska ymmärtääkseni yhtyeen ainoa keikka Suomessa tänä kesänä.
Ulkolava 23.00: Asphyx
– Asphyx on ollut tuttu jo teinistä lähtien, mutta kunnolla kuuntelu lähti käyntiin vasta ”Deathammer” levyn aikoihin, levyn nimikkobiisin saattelemana. Yhtyeeltä itselle ovat toimineet aina parhaiten ne rivakammat biisit ja vaikka liveolosuhteissa laahaavammatkin biisit varmasti ihan yhtä jykeviltä kuulostavat, toivon pääpainon silti olevan enemmän juuri noisa edellä mainitussa rivakammissa kappaleissa.
Sisälava 00.15: Nokturnal Mortum
– Bändi, jonka viimevuonna peruuntunutta esiintymistä korvaavaa keikkaa ei edes Putin voi pysäyttää. Siinäpä vasta mainoslause. Yhtye tosin on täysin sen arvoinen. Pelkästään jo mainio toistaiseksi uusin julkaisu, vuoden 2009 Voice of Steel, oikeuttaa bändin illan ja festareiden päättäjäksi. Hurmoksellista paasausta ja kaljoittelua aamuun asti. Heavy metal fuck yeah!
https://www.facebook.com/events/467577540045680/
Kirjoittanut: Miika Kekki