Final Dawn kuljettaa uudella, ”Minä olen pimeys” -albumillaan kuuntelijan synkkiin pohjoisen tunnelmiin

kertoo ammentavansa musiikillisia vaikutteitaan muun muassa black- ja death metalista, mikä ei jää levyn avausraidan ”Noitarumpu” aikana epäselväksi. Hienostuneet kitarasoolot ja laulutekniikat loistavat poissaolollaan, mikä yhtyeen tapauksessa ja levyn luonteesta johtuen tuntuu myös olevan tarkoitus.

Levyllä on sanoma kerrottavana, ja sitä kuljettaa eteenpäin jykevä kitarasoundi. Asiat kohdataan suoraan riippumatta siitä, miten kipeitä ne ovat. ”Minä olen pimeys” kuljettaa kuulijansa maisemaan, jota varjostavat ihmisten epäilykset ja luottamuksen puute. Asiaan otetaan voimakkaasti kantaa kappaleessa ”Till The Bitter End”, josta on julkaistu lyriikkavideo. Laulaja-kitaristi Vesa Mattilan laulutyyli vaihtelee levyn aikana sanoja sylkevästä itsevarmuudesta jopa tuskissaan huutavaksi. Kuuntelijan on helppo kuvitella itsensä laulun ja tunnelman luotsaamana jylhiin kitukasvuisiin pohjoisen maisemiin, joissa ei ole sijaa maailmanuskonnoille. Maisemiin, joissa jokaisen on pärjättävä omillaan.

Levy herää henkiin kolmannen kappaleen, ”The Fisherman” aikana, josta muodostuu kitaran ja laulun vuorottelun ansiosta todella voimakas kappale. Teema jatkuu kappaleissa ”Celtic Honour” ja ”Satan’s Hourglass”, joiden kertosäkeitä huomaa vaivihkaa toivovansa pääsemään huutamaan klubikeikalle. Tunnelma pysyy sopivan synkkänä miltei levyn loppuun saakka.

Kappale ”Fires Of The North” vie levyn päätökseen sitä edeltäviin kappaleisiin verrattuna varsin poikkeavalla kitaroinnilla. Tyylivaihdos tulee hieman yllättäen, ja tunnelma muuttuu. Jäin toivomaan, että levyn olisi päättänyt albumin toiseksi viimeinen, varsin aggressiivinen kappale ”Welcome To War”, joka päättäisi hienosti useamman kappaleen ajan kestäneen teeman.

Levyä on helppo suositella synkistä soinnuista pitävälle, sillä kuuntelijan on helppo mukautua kappaleiden sielunmaisemaan erityisesti nyt vallitsevan vuodenajan aikana. Synkän kitaran tahdittama koruton kertoma sopii marraskuiseen maisemaan luonnostaan. Levy ei tarjoa kuuntelijalleen musiikillista mestariteosta eeppisillä melodioilla, mutta ei sen ole tarkoitustaan. Final Dawn kulkee levyllä omaa kolkkoa tietään vailla tarvetta hienoille kulisseille. Jäänkin mielenkiinnolla odottelemaan maailmantilanteen muuttumista sellaiseksi, että yhtyettä pääsee todistamaan livenä.

7/10

Kappalelista:
1. Noitarumpu
2. Till The Bitter End
3. The Fisherman
4. Celtic Honour
5. Satan’s Hourglass
6. Chaos Makes Us Alive
7. Welcome to War
8. Fires Of The North

Kommentoi julkaisua