Firewind – Immortals

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 12.12.2016

firewind_-_immortals_-_cover_2016 Kreikkalainen power metal-yhtye Firewind julkaisee tammikuun 20. päivänä kahdeksannen studioalbuminsa ”Immortalsin”. Edellinen täysipitkä ilmestyi vuonna 2012, joten uutta levyä onkin varmasti jo kaivattu. Albumin kansitaide on mahtipontinen eikä jätä epäselväksi yhteyttä kreikkalaisiin juuriin. Yhtyeen kitaristi Gus G. avartaakin levyn taustaa toteamalla, että tällä levyllä bändi on halunnut tutustuttaa kuulijat kreikkalaiseen historiaan. Kappalelistalla käsitellään Persian valtakunnan invaasiota vastaan käytyjä taisteluja, jotka sijoittuvat 480-luvulle ennen ajanlaskun alkua. ”Immortals” on power metallille ominaisesti lennokas, mahtipontinen ja kunniakkuutta puhkuva.

Täysipitkä alkaa väkevästi kahdella tiukalla, mutta kiinnostavalla kappaleella. Kolmannen kappaleen aloittaa Leonidaksen esittelypuhe, joka tuo mieleen Age Of Empires-strategiapelisarjan mystiset kertomukset. Kun tämä nostalginen puheosuus päättyy, alkaa jälleen tuttu ja turvallinen mättö. Kertosäkeiden yhteishuudahdukset synnyttävät yhteisöllisyyden tunnetta ja huumaa ylläpitää vokalisti Bob Katsioneksen innokas laulu. Niille joille Katsioniksen ääni ei ole tuttu, todettakoon hänen äänensä olevan persoonallinen – ääni on sekä karkea että pehmeä mutta voimakas ja istuu yhtyeen soundiin täydellisesti. ”Back To The Thronessa” saadaan nauttia Firewindin vaihtelevasta temmosta sekä Gus G:n taidokkaasta kitaran kuritustaidoista. ”Live And Die By The Sword” tarjoaa sukelluksen yhtyeen mahtipontiseen ja kunniakkaaseen äänimaailmaan – lennokkaille kitarasooloille ja jykevälle melodialle on annettu tilaa ja ”hey, hey, hey” -yhteishuudot nostattavat varmasti nyrkkimeren konserteissa.

”Lady Of 1000 Sorrows” antaa mahdollisuuden hengähtää power metal tuiskeessa. Kappale edustaa albumin balladiosastoa ja äänimaailmaltaan muistuttaa aavistuksen verran U2:tta. ”Immortals” muuttaa kurssia välittömästi konekiväärimäisillä riffeillään ja kiihkeällä temmollaan. Yllätyksellisesti levyn nimikkoraita on täysin instrumentaalinen, jonka menoa ”Warriors And Saints” jatkaa. ”Rise From The Ashes” etenee sekin jouhevasti ja mutkattomasti, muttei juurikaan erotu muista kappaleista vaan on osa jatkumoa. Noin 45 minuutin mittainen ”Immortals” albumi on sopivan pitkä ja eikä sisällä turhaa täytettä. Firewind puskee levyllä täydellä höyryllä, mutta tästä huolimatta levy tuntuu hiukan tylsälle. ”Immortals” on hyvää paahtoa alusta loppuun, muttei valitettavasti herätä juurikaan innostumista muutamaa kappaletta lukuun ottamatta.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen