Flotsam And Jetsam on ollut kasassa jo melkein kolmekymmentä vuotta, mikä on bändille hieno saavutus. Koskaan se ei kuitenkaan saavuttanut mitään isompaa menestystä, vaan putosi ns. keskisarjaan. Yhtyeen tunnetuimmat albumit ovat varmasti kaksi ensimmäistä, eli ”Doomsday For The Deceiver” ja ”No Place For Disgrace”.

Nyt käsissäni on yhtyeen kaikenkaikkiaan yhdestoista albumi. (Yksi live dvd yhtyeeltä myös löytyy.) Yhtyeeltä on tipahdellut levyjä tasaiseen tahtiin vuonna-86 julkaistun debyytin jälkeen, eli mistään väsyneestä uudelleen lämmityksestä ei ole kyse. Sen, että bändi on ollut koko ajan jossain määrin aktiivinen huomaa varsinkin Eric ”AK” Knutsonin laulusta, joka kuulostaa todella hyvältä. En ole yhtyeen viimeisimpiä levyjä kuullut, joten en osaa sanoa tapahtuiko muutos jo niillä, mutta ainakaan tällä levyllä ei levy-yhtiönkin mainostamia thrash metal vaikutteita ole juurikaan kuultavissa, enemmänkin mennään perinteisen, melodisen heavy metallin suuntaan.

Ei tämä uusinkaan levy tule yhtyettä kovinkaan kummoiseen maineeseen nostamaan, vaikka onkin huomattavasti parempi levy kuin mitä ainakin minä odotin. Hyviä ralleja levyltä löytyy useampikin, eritoten eniten thrashin suuntaan menevät ”Blackened Eyes Staring” ja ”KYA”, jotka kyllä potkivat liikkeelle väsyneimmänkin kuulijan. Hyviä riffejä, hyvää soittoa ja ennenkaikkea hienolta kuulostavat vokaalit, mutta jotain viimeistelevää keitoksesta puuttuu. Suvanto kohtiakaan levyllä ei kummemmin ole, lukuunottamatta ”Better Off Dead” nimistä balladia, joka kieltämättä kuulostaa aika väsyneeltä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Missä sitten vika, ettei yhtye juurikaan pääse lämmittelybändin asemaa pidemmälle? Ehkä se on liiankin tavanomainen. Siinä missä esim. Megadeth erottuu muista alan vääntäjistä Dave Mustainen narisevalla äänellä lauletuista vokaaleista, tai vaikkapa Kreator Mille Petrozzan todella vihaisesta ulosannista, Flotsam And Jetsam ei pysty tarjoamaan mitään hirveän mieleenjäävää, ei hyvässä, mutta ei pahassakaan mielessä, se tuppaa lähinnä unohtumaan mielestä muutaman kuuntelukerran jälkeen jonnekin hyllyn perukoille, mistä sen voi taas joskus löytää. Lähimpänä mieleen tästä albumista tuli oikeastaan yhtye nimeltä Powersurge, mutta kuinka moni rehellisesti sanottuna muistaa kyseisen yhtyeen?

Levy on merten tuolla puolen julkaistu jo viimevuoden puolella, jostain syystä Euroopan julkaisu tulee muutaman kuukauden perässä. Vinyylikeräilijöille tiedoksi, että levystä on tulossa myös vinyylipainos, avattavilla kansilla.

6/10

Kappalelista:

1.Hypocrite
2.Take
3.The Cold
4.Black Cloud
5.Blackened Eyes Staring
6.Better Off Dead
7.Falling Short
8.Always
9.KYA
10.Secret Life

www.flotsam-and-jetsam.com

Kirjoittanut: Juha Attola