Frankensteinin tarinan alkujuurille sinfonisen black metalin tahdittamana – Arviossa Carach Angrenin ”Franckensteina Strataemontanus”

”Franckensteina Strataemontanus” on hollantilaisen sinfonista black metalia soittavan Carach Angrenin kuudes täyspitkä albumi. Levyn piti alun perin ilmestyä toukokuun lopulla, mutta maailmalla vellovan COVID-19-pandemian seurauksena julkaisua lykättiin kuukaudella eteenpäin. Hyvää kannatti odottaa, sillä ”Franckensteina Strataemontanus” on mielestäni yhtyeen ehein kokonaisuus. Levy jäänee myös yhtyeen alkuperäisen rumpalin Ivo ”Namtar” Wijersin viimeiseksi. Rumpali kertoi helmikuussa olevansa kyllästynyt musiikkibisnekseen ja lopettavansa bändissä soittamisen.

Kuten aikaisemmatkin levyt kertoo myös uusi levy yhtenäisen tarinan. Tällä kertaa tarina pohjautuu saksalaisen Johan Conrad Dippelin elämään. Dippelin ruumiiden parissa tekemien kyseenalaisten kokeilujen väitetään toimineen inspiraationa Mary Shelleyn kuuluisaan romaaniin, Frankenstein, Uusi Prometheus. Yhtye on onnistunut luomaan musiikillaan erinomaisesti tarinan henkeen sopivan tunnelman ja vetää kuuntelijan mukaansa Frankesteinin linnan synkkään miljööseen. Yhtye on aina osannut tarinan kerronnan jalon taidon, mutta se on onnistunut tällä levyllä tukemaan levyn tarinaa musikaalisesti jopa paremmin kuin aikaisemmin.

Entä musiikki? ”Franckensteina Strataemontanus” on hyvinkin tunnistettavaa Carach Angrenia, mutta yhtyeen ulosanti on monella tapaa selkeämpää kuin aikaisemmin. Levy onkin helpommin lähestyttävä kuin bändin aikaisemmat levyt. Toki yhtye tarjoilee edelleen monipuolista takomista, koukeroita ja suureleisiä orkestraatioita, mutta elementit on saatu juuri oikeille kohdille, eikä musiikki rönsyile päättömästi edestakaisin. Etenkin Clemens ”Ardek” Wijersin luomat kosketinosuudet ja orkestraatiot edustavat miehen tyylikkäintä työn jälkeä tähän mennessä. Laulaja Dennis ”Seregor” Droomers käskyttää myös vakuuttavan monipuolisesti. Satunnaiset puhtaat lauluosuudet piristävät aggressiivisten rääkymisten ja matalampien örinöiden välissä. Carach Angren on irtautunut soundillaan hieman black metal -juuristaan siirtyen lähemmäksi death metalin äänimaisemaa.

Levy alkaa satumaisella ”Here In German Woodland” -introlla, jonka jälkeen ”Scourged Ghoul Undead” räjähtää käyntiin ollen levyn nopeimpia biisejä. Levyn nimikkokappale on kaikessa tarttuvuudessaan albumin helpoiten lähestyttävä kappale, ja se jäikin korvamatona mieleen heti ensikuuntelulla. Puhtaalla laululla toimitettu kertosäe ja Seregorin ”I Am God!” -julistukset saavat ihokarvat pystyyn. Murhaavasti jyräävä keskitempoinen ”The Necromancer” ja sen lopun ”It’s alive!” -huudot laittavat välittömästi ajattelemaan klassista kauhumaisemaa salamoineen ja Frankesteinin hirviön nousua elävien keskuuteen. ”Sewn For Solitude” vakuuttaa monipuolisuudellaan, minkä jälkeen ennakkoonkin julkaistut ”Operation Compass”, ”Monster” ja ”Der Vampir Von Nürnberg” jatkavat koko levyn ajan ylläpidettyä korkeaa tasoa. ”Skull With A Forged Tongue” on monien kuuntelukertojenkin jälkeen jäänyt hieman pimentoon, mutta sekin on takuuvarmaa Carach Angrenia. Levyn viimeinen ja pisin kappale ”Like A Conscious Parasite I Roam” lopettaa levyn arvokkaan tunnelmallisesti jättäen haikean fiiliksen siitä, että tämä on nyt ohi.

Carach Angren on onnistunut luomaan melkein täydellisen levyn, joka sisältää paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia onnistuen silti säilyttämään sen punaisen langan koko levyn mitan. Suurta tyylieroa aikaisempiin levyihin ei ole, mutta silti uusi levy kuulostaa tuoreelta, eikä kopioi bändin aikaisempaa tuotantoa. ”Franckensteina Strataemontanus” on määrätietoisen bändin tuotos; bändin, joka tietää mitä tekee ja tekee sen tyylillä. Levy tuo bändille varmasti uusia faneja, ja matka kohti isompia lavoja jatkuu. Carach Angren on noussut genrensä eliittiin.

9+/10

Kappalelista:

1. Here In German Woodland
2. Scourged Ghoul Undead
3. Franckensteina Strataemontanus
4. The Necromancer
5. Sewn For Solitude
6. Operation Compass
7. Monster
8. Der Vampir Von Nürnberg
9. Skull With A Forked Tongue
10. Like A Conscious Parasite I Roam