From Russia with love – näkemisen arvoinen Riff Action Family kiertää Suomea
Meillä suomalaisilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus kokea kotimaassaan mainetta niittänyt venäläinen rockyhtye Riff Action Family. Venäläisyhtyeen jäsenet ovat lämmitelleet eri kokoonpanoissa muun muassa Iron Maidenia, Ozzy Osbournea ja Black Sabbathia. RAF esiintyy lokakuun ja marraskuun aikana yhteensä kymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea. Yhtye on ensimmäistä kertaa Suomessa mutta Joensuussa kokemani keikan perusteella uskallan sanoa kaikille empijöille: menkää katsomaan pietarilaisyhtyettä, ette tule pettymään!
RAF ei esiintynyt yksin Joensuun La Barressa vaan mukana oli myös vahvistus Lappeenrannan suunnalta. Nelihenkinen thrash metal -pumppu Madred soitti pyörremyrkyn lailla ja ravisutti La Barrea perustuksiin saakka. Yhtyeen mielipuolista soittovimmaa ei näyttänyt haittaavan edes pieni yleisö. Baarin yläkertaan oli saapunut yhtyeen esityksen aikana hyvin vähän porukkaa, minkä myös bändin kitaristi-vokalisti Aapo Peuhkarikin totesi. Myös itseäni hieman harmitti, ettei yhtye päässyt vakuuttamaan soitollaan useampia kuulijoita.
Madred soitti vajaan kolmen vartin mittaisen ohjelmiston ja täytyy todeta, että yhtye oli huomattavasti parempi kuin mitä olin odottanut. Thrash metal ei lukeudu suosikkigenreihini ja etukäteen toivoin keikan menevän vain nopeasti ohi. Keikka kyllä sujahtikin ohi nopeasti, mutta en päässyt pitkästymään vaan oikeastaan nautin Madredin esiintymisestä. Bändin kappaleet groovasivat mahtavasti, ja pöhköt välispiikit saivat nauramaan. Kolmen kitaristin kombinaatio revitteli kitarankieliä niin, ettei meinannut soittajien sormia nähdä, ja heidän päänsä pyörivät mielipuolista vauhtia. Ja vaikka yhtyeen yksi kitaristeista paini teknisten ongelmien kanssa, ei homma läsähtänyt siihen – hän vain siirtyi riehumaan viimeisen kappaleen ajaksi lavan eteen. Loppua kohden Madredin esiintyminen ei ollut aivan niin ammattimaisen oloista kuin yhtyeeltä olisi voinut odottaa, mutta se ei toisaalta haitannutkaan. La Barren ilmapiiri on aina lämmin, eikä muodolliselle jäykistelylle ole tarvetta.
Mainos päättyy
Valitettavasti myöskään RAF ei päässyt esiintymään niin suurelle yleisölle, kuin mitä se olisi ansainnut. Venäläisyhtyeen soiton aikaan salissa oli ehkä parhaimmillaan 20-30 ihmistä, eli hyvin pienestä yleisöstä oli kyse. RAF ei kuitenkaan antanut sen masentaa vaan päätti vakuuttaa yleisön. Yhtyeen kappaleet eivät olleet niin nopeatempoista ja tiukkaa tykitystä kuin Madredin, mutta venäläisyhtye oli rakentanut mielenkiintoisen ohjelmiston, joka muuttui sitä raskaammaksi, mitä kauemmin yhtye soitti. RAFin musiikista löytyy niin rockia, groove metalia kuin grungea, mikä loi päässäni ajoittain mielleyhtymiä Faith No Moreen ja Alice In Chainsiin.
Alkukeikka koostui ”Sky”-kappaleen kaltaisista rockralleista, jotka koukuttivat tarttuvilla melodioillaan ja vokalisti-kitaristi Stas Gordeevin kevyemmällä laulutyylillä. Kitaristi Dmitriy Tochilov kuritti instrumentistaan kauniita kitarasooloja, ja basisti Pavel Kotlyarov heilui kettinkisen bassonsa kanssa kuin transsissa. Yhtyeen esiintyminen oli energistä, ja etenkin Gordeev ja Tochilov ottivat kontaktia yleisöön.
Keikan edettyä yli puolivälin oli vuorossa ”God Of War” -kappale, jonka aikana basisti Kotlyarov innostui pyörähtämään yleisön puolella. Kappaleen päätyttyä eräs keski-ikäinen suomalaismies, hyvin vahvassa humalatilassa tietenkin, lähestyi vokalisti Gordeevia ja otti häneltä mikrofonin. Ukko sai soperrettua mikkiin yllättävän selkeästi ”taputetaan aplodeilla tämä yhtye pois lavalta”. Onneksi ammattitaitoinen naispuolinen baarityöntekijä haki päihtyneen herrasmiehen ripeästi pois. Gordeev kysyi uteliaana yleisöltä, että ”sanoiko hän jotain coolia?”, mihin kukaan yleisöstä ei tainnut tarjota vastausta. Tällaisina hetkinä hävettää olla suomalainen.
RAF esiintyi reilut 70 minuuttia, eikä tehnyt encorea. Keikan loppupuolen kappaleet muuttuivat huomattavasti raskaammiksi, minkä seurauksena Gordeev sai murista ja äristä useaan otteeseen. Yhtyeen viimeisenä kappaleena kuultiin murskaava ja tarttuva groove metal -kappale ”Barbara”, jonka jälkeen yhtye pyyteettömästi kiitteli paikalle saapuneita kuulijoita. Niin RAFin kuin Madredinkin esiintymiset olivat vakuuttavia, enkä voi olla miettimättä, miksi ulkomaalainen yhtye ei saanut edes paikallisia vaivaantumaan paikan päälle? Onhan RAF toki täysin tuntematon yhtye suomalaisille, mutta eikö ihmisistä löydy enää niitä uteliaita musiikin kuuntelijoita, jotka kokeilevat spontaanisti jotain uutta? Toki edellisenä iltana esiintynyt Mustasch saattoi rokottaa joitakin kuuntelijoita, mutta ei sen piikkiin voi laittaa yleisökatoa.
RAFin esiintyminen oli ensiluokkaista ja on selvää, että yhtye on tottunut esiintymään huomattavasti isommille yleisöille. Yhtye esiintyy vielä viisi kertaa Suomessa: kolme seuraavaa keikkaa ovat Helsingissä, Oulussa ja Mikkelissä. Kaksi viimeistä keikkaa sijoittuvat marraskuun puolella Kajaaniin ja Lappeenrantaan. Mikäli mahdollista, suosittelen käymään RAF:in keikalla. Et tule pettymään. Liput eivät ole hinnoilla pilattu ja saat mahdollisuuden kokea sellaisen venäläisen rockyhtyeen, jota et välttämättä enää koskaan näe Suomen kamaralla.
Riff Action Family Facebookissa
Mainos päättyy
Raportti: Aleksi Parkkonen
