Game Over – Burst Into the Quiet

Monelle Italia on sinfonisen ja power metallin oma kotivaltio, joista tunnetuimmat yhtyeet, kuten Rhapsody of Fire, Secret Sphere, Luca Turilli (1999-2011, jonka jälkeen keskittyi uuteen projektiin, Luca Turilli’s Rhapsody) ja Labÿrinth ovat alun perin kotoisin. Totta kai kun syvälle undergroundin maailmaan mennään tutkimaan, niin löytyy mitä mielenkiintoisempia yhtyeitä. Niistä voidaankin mainita tämä vanhan koulukunnan thrash metallia soittava , joka on kesäkuun loppupuolella saanut julkaistua toisen kokopitkänsä, ”Burst Into the Quiet”.

Sosiaalisilla erimielisyyksillä/ongelmilla ja kauhuelokuvateemojen aiheella menevä albumi starttaa nopealla ja tiukalla ”Master of Control” –kappaleella, josta voi taustakuuntelun jälkeen todeta, että äskeinen kuuntelutuokio kuulosti hivenen raaemmalta Lost Societylta. Kuitenkin, hyvältä sellaiselta. Ensimmäisen kappaleen jälkeen samoilla ideoilla ja tyylillä kulkevat ”Seven Doors To Hell” ja ”The Eyes (Of the Mad Gardner)”, vaikka itselläni kyseisistä kappaleista ei jäänyt kummoisia muistikuvia johtuen samantapaisista riffikuvioista ja itseään toistavista kompeista. Kappaleet ovat potkivia ja sopii esimerkiksi ajomusiikiksi, tai taustamusaksi kaljanjuontiin, mutta pitkällä tähtäimellä melko ohimeneviä ja yksinkertaisesti tavallisia.

Hieman parempaan suuntaan menevät ”C.H.U.C.K.” ja ”Trapped Inside Your Mind” ovat sovituksien ja ideoiden perusteella antoisaa kuunneltavaa, joihin jaksaa paremmin keskittyä ja nauttia vaikka hyvän keppanan kera. ”Nuke ’em High” on yleisömusiikiksi oiva kappale, joka sopii live-esitykseen ja meininkiin kuin nyrkki silmään. Levyn päätöskappale, ”Burst Into the Quiet” on ihan ok-tasoa takova old school thrash –kipale, josta ei pitkän kuuntelutuokion jälkeen jää oikein mitään erityistä mieleen. Kappaleesta löytyy mainioita kuvioita ja nopeaa menoa, mutta kuitenkin loppupeleissä kyseinen kappale on kuin yksi muiden joukossa.

Yli puolen tunnin mittainen ”Burst Into the Quiet” on sopivasti tiivistetty, eikä venytetty turhan pitkäksi, jottei kuuntelijoille jäisi puuduttava olo. Soundit ovat asialliset ja hyvänkuuloiset, eikä niistä pahemmin löydy allekirjoittajalta mitään kummempaa moitittavaa. Ainoa erityisesti mieleen jäävä asia tulee siitä, että soundit saattavat sekoittua esimerkiksi Lost Societyn tuotannon suhteen, mikäli kuuntelija ei osaa erottaa Game Overia ja Lost Societya toisistaan. Se on siinä ja siinä onko Game Over hitusen verran raaempi sekä soundeiltaan selkeämpi ja puhtaampi mitä Lost Society. Siitä täytyy kuuntelijan itse ottaa selvää ja todeta, mitä on henkilökohtaisesti mieltä asiasta.

Loppujen lopuksi Game Overin ”Burst Into the Quiet” on hyvä julkaisu, vaikkei tarjoa allekirjoittajalle sen ihmeellisimpiä elämyksiä, mikä tekisi tästä niin erikoisen ja erilaisen. Kaikille tennarijalkaisille old school thrashista pitäville tähän albumiin kannattaa tutustua. Menon ja meiningin suhteen ette tule pettymään.

8-/10

Kappalelista:
1. Master of Control
2. Seven Doors To Hell
3. The Eyes (Of The Mad Gardner)
4. C.H.U.C.K.
5. No More
6. Metropolis pt.3
7. Trapped Inside Your Mind
8. Nuke ‘em High
9. Burst Into The Quiet

www.facebook.com/GameOverThrashMetal
www.gameoveroffical.com

Kirjoittanut: Sami Elamaa

Kommentoi julkaisua

Avainsanat: