Gehennan liekki on loputon ja myrkyisä – arviossa Asagraumin toinen studiolevytys ”Dawn of Infinite Fire”
Alun perin alankomaalaisnorjalaiseksi naispaholaisyhtyeeksi muodostunut Asagraum on herättänyt nopeasti huomiota black metalin alamaailmassa. Ei kauaakaan, kun vuonna 2015 perustettu yhtye lätkäisi kahden vuoden sisällä ”Potestas Maficum Diaboli” -esikoisen, joka on saanut kuulijoiden keskuudessa positiivisen vastaanoton. Gehennan liekki jatkaa palamista, sillä yhtye pistää näytille toisen kokopitkän ”Dawn of Infinite Fire”.
Oma näkemys Asagraumia kohtaan ovat olleet erittäin hyvät. Ensimmäisen kokopitkän vahvuus ei pelkästään kuulu sävelluonnoksissa, vaan albumilla on onnistuttu luomaan oma hypnoottinen ja hyytävä tunnelma. Ensivaikutelma suhteellisen tuiki tuntemattomalta yhtyeeltä on osunut napakymppiin. Naisvahvuisen black metal -yhtyeen tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta, joten uuden albumin hehkutus on ollut runsasta.
”Dawn of Infinite Fire” -levyä voi kuvata edellisen albumin jatkumona. Pienoisena poikkeuksena meno kulkee astetta tylympänä ja aggressiivisena unohtamatta pitää vanhoja tuttuja tunnelmallisia osuuksia yllä. Kuuntelutuokio ei ehkä enää yllä samalle hypnoottiselle tasolle kuin edellisessä albumissa, mutta kaaos on vahvasti läsnä.
Mainos päättyy
Ensimmäisten kymmenten minuuttien aikana otetaan nopeasti luulot pois. ”They Crawl From the Broken Circle” ja ”The Lightless Inferno” näyttävät Asagraumin vihaisempaa puolta. Soitanta on erityisen monipuolista ja rikasta. Kappaleiden väliin sovitetut koukuttavat kitarakuviot ovat silkkaa neroutta, albumin vahvoja puolia. Samalla kaavalla toimiva sinkkulohkaisu ”Abomination’s Altar” ei häpeä edellisten kappaleiden rinnalla. Tähän asti kaikki kuulostaa lupaavalta!
Hieman erikoisella nimellä varustettu ”Guahaihoque” antaa enemmän sitä bändin niin sanotusti alkuperäisempää menoa ja meininkiä eli tunnelmallisempaa puolta. Jossain vaiheessa tempoa lasketaan ja kalmankatkuista sfääriä tuodaan enemmän esille. Viimeistään ”Hate of Satan’s Hammer” ja ”Waar Ik Ben Komt de Dood” saattavat kuulostaa jo teennäisiltä ja hitaasti avautuvilta näytteiltä kaiken aikaisempien hirmumyrskyisten ja hienojen sovitusten jälkeen. Vedokset vaativat sen muutaman kuuntelukerran, jotta niistä saa jotain paremmin irti. Sekin vaihtoehto on olemassa, mikäli kuulija päättää lopettaa jo ”Beyond the Black Vortex”-raidan jälkeen, sillä aimo annos kaaosta ja raivoa tulevat levyn aikana nopeasti täyteen. Vioista huolimatta Gehennan liekki ei sammu hetkeäkään levyn soidessa alusta loppuun.
Asagraum on neljässä vuodessa pistänyt näytille vahvoja julkaisuja. Ensimmäisen “Potestas Magicum Diaboli” perään ”Dawn of Infinite Fire” on erityisen hieno black metal -albumi. Tämä albumi on hyvä vaihtoehto pistää soimaan, mikäli yhtye ei ole vielä entuudestaan tuttu ja on halua tutustua tarkemmin naispaholaisten luomasta yhtyeestä.
Mainos päättyy
8½/10
Kappalelista:
1. They Crawl from the Broken Circle
2. The Lightless Inferno
3. Abomination’s Altar
4. Guahaihoque
5. Dawn of Infinite Fire
6. Dochters Van De Zwarte Vlam
7. Beyond the Black Vortex
8. Hate of Satan’s Hammer
9. Waar Ik Ben Komt de Dood
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Sami Elamaa