Goatess hypnotisoi kuulijan uudella ”Blood and Wine” -nimeä kantavalla levyllään

Kirjoittanut Antti Mikkolainen - 29.9.2019

Ruotsin Goatess lähestyy toimitusta kolmannen albuminsa keralla. ”Blood and Wine” -nimeä kantava lätty tuo mukanaan lehahduksen traditionaalisesta doom metalista, jota on höystetty hypnoottisilla stoner-mausteilla. Levy julkaistaan, millä muullakaan, kuin kotoisella Svart-levymerkillä.

Levy alkaa loisteliaalla ”Goddessilla”, jonka luulisi kutkuttavan jokaisen perinteisen doomipeikon tärykalvoja. Aavikkomaisiin stoner-grooveihin päästään käsiksi, kun ”Dead City” jyrähtää ulos kaiuttimista. ”What Lies Beneath” sukeltaa syvälle muinaisiin mysteereihin unohtamatta ylitsepursuavan raskasta mutta tunnelmallista riffittelyä. ”Black Iron Mask” mesmeroi kuulijan hypnoottisen psykedeelisellä jumitusriffillä. ”Dark Days” tuo lohtua synkkiin iltoihin, ja ”Dunerider” groovailee letkeästi mutta väläyttelee myös psykedeelisiä fiiliksiä. Goatess lienee hempeimmillään ”Jupiter Risingissä”, ja ”Stampede” esittelee yhden levyn parhaista riffeistä ollen samalla ehdottomasti albumin parasta antia. Bacchuksen pitoihin päästään levyn päättävälllä muhkealla 14-minuuttisella ”Blood and Winella”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

”Blood and Wine” onnistuu lumoamaan kuulijansa, mutta vasta kun kuuntelukertoja on jo useampi alla. Parhaimmillaan kuuntelukokemus vastaa jonkinlaista zen-tilaa. Syy löytyy hypnoottisista ja raskaista riffeistä, joiden maailmaan jumittuu helposti tai jopa kadottaa itsensä kokonaan. Levyn luonne on kuitenkin sellainen, että kuunteleminen tarvitsee juuri oikeanlaisen mielentilan parhaan vaikutuksen saamiseksi. Produktio on melko luomu ja saattaa vaatia hieman totuttelua modernimman soundin ystäviltä. Kaiken kaikkiaan Goatess on onnistunut mainiosti kolmannella levyllään, mutta aivan hienoinen kuivakan nihkeä aavikkoilman katku jää vielä pyörimään kitalakeen. Yhtyeen edustamaan genreen tykästyneille ”Blood and Wine” on kuitenkin pakkohankinta.