Yhdysvaltalainen black/death/thrash sekasikiö Goatwhore julkaisi jo kuudennen täyspitkänsä ”Constricting Rage Of The Merciless” 4.heinäkuuta. Julkaisijana toimi tuttuun tapaan Metal Blade Records. Tämä kymmenen raidan pituinen lähes 40-minuuttinen pläjäys nauhotettiin Erik Rutanin kylmässä syleilyssä Mana Recording Studiossa, Floridassa ja se oli myös bändin ensimmäinen tuotos, joka on tallennettu analogiselle kelalle. Tämä tuo soundiin selvää rouheutta ja särmää, mikä usein puuttuu varsinkin jenkkiläisten metallibändien tuotannosta.

Ensimmäinen kappale ”Poisonous Existence In Reawakening” aloittaa hyvin bm-tyyppisellä lähestymisellä ja monotoninen basarimatto ja sahaava riitasointuinen riffistö luo alkuun mielikuvan norjalaisen Thornssin tuotannosta. Laulu on kuitenkin Aldrahniin verrattuna perinteisempää örinäosastoa, vaikka vaihteleekin hieman korkeammasta matalampaan kitaristin ja vokalistin vuorotellessa äänitorvena. Loppu toistaa suorempana keskiosan menevämpää riffiä ja avaus tähän moderniin black metal-tuotokseen on suoritettu varsin onnistuneesti. Samalla linjalla jatkaa kakkosraita ”Unraveling Paradise”, joka tarjoilee hieman Mardukmaisempaa tarttumapintaa niin riffistöllään ja nopeudenkin puolesta.

Paletin kuitenkin särkee tästä jatkava ”Baring Teeth for Revolt”, joka esittelee täysin erityyppisen yhtyeen, sen ladatessa ilmoille hyvin suoraviivaista Judas Priest-tyyppistä materiaalia. Patteristo palaa suoraviivaiseen peruskomppiin ja kahden kitaran esittelevät melodiset riffit ottavat vallan. Laulu säilyy silti yhtä rosoisena kuin ennenkin, mutta kuulijan on silti vaikea peitellä ihmetystään tämän äkillisen tyylimuutoksen pohjalta. Samaa linjaa jatkaa seuraava kappale, joka voisi olla jonkun Slayer-levyn täytebiisi. Säväytystekijä nolla.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Viides raita”Heaven’s Crumbling Walls Of Pity” palauttaa tyylin takaisin Skandinaviaan sen esitellessä Immortal-vivahteista kylmää riffittelyä ja blast beatia. Korkeamman osaston vokaalit myös dominoivat sopien entistä paremmin aiemmin mainittuun vaikuttajaan. Biisistä ei puutu potkua ja se sisältää myös jokaisen hyvän kappaleen vaatiman rokkisoolon, joten nosto aikaisempien raitojen thrash-suosta tuntuu mahdolliselta. Ilo on kuitenkin lyhytaikainen sillä raidat 7-8 loistavat mitäänsanomattomuudellaan. Riffistö on tyypillistä ja mieleen ei voi olla nousematta ajatus, että levylle on väkipakolla tungettu menevämpää materiaalia suuremman yleisön kalastelemiseksi. Pieni ilonpilkahdus on onneksi vielä havaittavissa kappaleen ”Schadenfreude” muodossa, sen tarjoillessa surumielistä Taake-tyyppistä black metal ulosantia ja nopeampaa tempoa. Tähän yhdistetyt versen matalat melodiat sopivat muottiin loistavasti ja kertosäe huokuu tuttua voimaa. Näppäilty pahaenteisen säröinen riffi päättää tämän levyn parhaimmaksi nousevan kappaleen.

Bändissä on selkeästi potentiaalia, mikä on harvinaista kun liitetään yhteen termit black metal ja amerikkalaisuus. Poikkeuksia tietysti on ja asiaan vaikuttaa osaltaan, että se mikä on uskonnollisen fanatismin piinaamassa Amerikassa shokeeraavaa ja kaameaa onkin tällä puolen rapakkoa tylsää ja sataan kertaan nähtyä. Jo 20 vuotta sitten Skandinaviassa esiintyneet nunnaperformanssit jaksavat harvempia enää säväyttää.

Vaikka cross over-genret ovat kenties kasaamassa omaan kuulijakuntaansa on se linjana hyvin epävarma. Tämäkin tuotos luo mielikuvan split julkaisusta, jossa kaksi eri tyylisuunnan omaavaa artistia on väkisin tungettu samoihin kansiin. Kiinteä linja on loppupeleissä aina parempi, mikä osoittaa ettei bändi ole altis ulkoisiin vaikutteisiin ja ympäristön painostukseen vaan tekee aidosti omaa juttuaan välittämättä yleisön reaktioista.

Goatwhorea kuullaan Helsingin Nosturissa 16.12. yhdysvaltalaisen Dying Fetuksen lämmittelijänä.

6/10

Kappalelista:

01 – Poisonous Existence in Reawakening
02 – Unraveling Paradise
03 – Baring Teeth for Revolt
04 – Reanimated Sacrifice
05 – Heaven’s Crumbling Walls of Pity
06 – Cold Earth Consumed in Dying Flesh
07 – Fbs
08 – Nocturnal Conjuration of the Accursed
09 – Schadenfreude
10 – Externalize This Hidden Savagery

Kirjoittanut: Tuukka Franck

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy