Gojira & Kilt. @ The Circus 16.6.2015

Gojiran edellisestä klubikeikasta Suomessa oli kulunut jo melkein kolme vuotta, kun ranskalaiset rytmimetallimiehet saatiin jälleen vierailulle. Viime kesän Sonisphere-veto jätti paskan maun suuhun 20 minuutin soittoaikansa takia, mutta yhtyeen mielestä tuo keikka oli paras Suomen maaperällä soitettu. Ennakko-odotuksia ei latistanut muu, kuin pelko siitä, että The Circuksen miksaus on tapansa mukaan yhtä puuroa. Päivää ennen keikkaa julkistettiin lämmittelybändi Kilt. Yhtyeen musiikista oli jonkinlainen haisu: koneilla maustettua metallia. Tiedossa oli myös yhtyeen riveissä esiintyvät tutut naamat, jotka ovat hiljattain valmistelleet ”Momentum”-nimistä levyä. 

Circuksen ovet aukesivat 20 minuuttia myöhässä, mutta ihmisiä laskettiin kuitenkin hyvällä temmolla sisään ensimmäistä esiintyjää varten. Hieman etuajassa aikataulusta show’n aloitti Kilt. Aurinkolaseja tuli ikävä, kun valotykitys melkein sokaisi yleisön. Hetken silmien totuttelun jälkeen lavalta erotti hahmoja jotka heiluivat djentihtävän vihamusiikin tahtiin. Siinä oli työtä, että sai itse tahtirimpuilusta kiinni. Musiikki oli kuitenkin nautittavaa. Ainoa moite, joka pätee moneen muuhunkin metallibändiin on puhtaat laulut. Jälkikäteen sain netistä lukea, että kannuja paukuttanut Mikko Herranen oli viimeisen kappaleen aikana onnistunut hajottamaan virvelirummun, ja tätä oli sitten teknikon täytynyt pitää paikoillaan kappaleen loppuun asti.

Jo varttia ennen pääesiintyjän soittoaikaa alkoivat salissa kaikua lujat ”GO-JI-RA!”-huudot. Yleisö oli selkeästi odottanut tätä tapahtuvaksi pidemmän aikaa. Nauhalta soitetun valaan laulun sekä aplodien saattelemana soittoniekat loikkasivat yksi kerrallaan lavalle. Setin räjäytti käyntiin ”Ocean Planet”, jota intronauhaa kuunnelleet varmasti osasivat odottaa. Hymyyn oli aihetta moniltakin osin: Soundit erottuivat täydellisesti, The Circus ei olekaan kirottu keikkapaikkana. Seurasi noin 75 minuuttia rytmistä paikallaan nykimistä, tuota tanssilajeista tyylikkäintä! Setti rakentui vahvasti 10 vuotta sitten (huh, aika rientää) julkaistun ”From Mars To Sirius”-läpimurtolevyn ympärille. Keulahahmo Joe Duplantier spiikkasi, että he olivat bändin poikien kanssa mieluummin päätyneet nostamaan maljan tuolle juhlalle koko levyn läpi treenaamisen sijaan. Sentään jotain harvinaista tuota juhlaa silmälläpitäen saatiin todistaa: Ensimmäistä kertaa kiertueella soitettu ”World to Come”. Jalat alta ja nyrkkiä turpaan veti ”The Link” -albumilta ainoana esitetty kappale ”Wisdom Comes”. Yhtyeen esiintymisestä ja asenteesta musiikkia kohtaan hohkasi aitous. Gojira ei tarvitse mitään gimmickejä, se on mitä on, ja se riittää.
Toki settiin sisältyi myös pakollinen Mario Duplantierin rumpusoolo, joka kasvoi suureen yleisönhuudatukseen. Rumpalismies kävi myös karjumassa mikin varressa, ja tästä Circuksen salin lattialle syntyi pyörivä mosh pit. Encoren viimeisenä kappaleena kuultu ”Where Dragons Dwell” tuntui hypnoosinomaiselta junnaavine riffeineen. Koko yleisö vaikutti olevan kivettynyt. Näin valtaisia tunne-elämyksiä musiikin kuuluukin antaa.

Jokainen esitetty kappale tuntui yleisölle kelpaavan, joskin itse olisin kelpuuttanut hieman lisää uusimman levyn materiaalia. ”Less is more”-taktiikalla toteutetut valot toimivat erittäin hyvin tämäntyyppisen musiikin kanssa, ja kruunasivatkin koko show’n. Lienee turvallista ennustaa, että kahden vuoden sisällä Gojira keikkailee Suomessakin hieman Circusta suuremmilla areenoilla soolokiertueillaan.

Gojiran settilista

Kirjoittanut: Ville Kangasniemi