GOLD ei varmaan monellekaan sano bändinä yhtään mitään, mutta kerrottakoon tässä, että kyseessä on kitaristi Thomas Scarionen (ex- The Devil’s Blood) nykyinen projekti. Naureskelin  yhtyeen kuvaukselle omasta musiikkityylistään: post-everything dark rock. Kaikkea sitä pitää keksiä, ihan pelkkä dark rock olisi helposti riittänyt kuvailemaan GOLDin toisen albumin musiikillista kokonaisuutta. No, musiikki on joka tapauksessa pääasia, joten ei takerruta lillukanvarsiin heti ensimmäisessä kappaleessa. ”No Imagen” julkaisijana toimii Euroopassa Ván Records -levy-yhtiö. Alta voit lukea mietteeni kyseisestä albumista.

Heti ensimmäisenä on pakko sanoa levyn aloittavan ”Servant”-kappaleen olevan aivan järkyttävän hieno sävellys! Kappaleen tunnelmaa voisi kuvailla sanalla ’haunting’, koska jostain syystä en nyt keksi yhtään suomenkielistä termiä kuvaamaan kyseistä biisiä. Bändin toisen perustajajäsenen Milena Evan huokaileva ja etäinen vokalisointi kruunaa tunnelman täydellisesti. Harmi vain, että jo seuraava biisi ”Old Habits” on jokseenkin tylsä ja tunteeton veto. En tajua, mikä idea on toistaa samaa tylsää riffiä melkein viisi minuuttia ja laittaa se vielä levylle toiseksi kappaleeksi. Ikävä kyllä ensimmäiset kaksi biisiä kertovat kaiken tästä levystä, sillä sama seilaaminen jatkuu koko levyn ajan – käytännössä joka toinen biisi on kuraa. Jostain syystä mieleeni tulivat penskat leikkimässä hiekkalaatikolla: ”Tule hyvä kakku, älä tule paha kakku.” Kuulostaa, että GOLDissa on harrastettu samaa eikä niitä pahoja kakkuja ole jaksettu korjailla.

Tämä levy oli itselleni hirveä pettymys. Innostuin hulluna, kun minulle ehdotettiin tätä levyä arvosteltavaksi saatesanoilla ”blaa blaa, tämmönen ja tämmönen bändi ja The Devil’s Blood”. Siinä vaiheessa mielenkiinto heräsi, ja pakkohan levy oli ottaa kuunteluun. Ikävä homma, että se ei vain lähde kokonaisuutena. Yksittäiset hyvät kappaleet eivät vain jaksa kantaa levyä loppuun asti ja huomio alkaa karkailla ihan muualle. Kolme loistavaa kappaletta levylle tosiaan mahtuu: aiemmin mainitsemani ”Servant”, levyn kolmas kappale ”D.I.R.” sekä seitsemäs kappale ”The Waves”. En silti pysty suosittelemaan levyä edes kovimmille occult rockin faneille -tuskin edes he tätä kovin monta kertaa jaksavat soittimessaan pyörittää, koska tarjolla on parempiakin vaihtoehtoja.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

6-/10

Kappalelista:

1. Servant
2. Old Habits
3. D.I.R.
4. Shapeless
5. Tar And Feather
6. The Controller
7. The Waves
8. And I Know Now
9. Don’tTaste Me

Kirjoittanut: Miika Hänninen

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy