Gösta Sundqvistin muistoa kunnioittaen – ”Gösta In Memoriam” lunasti odotukset ja enemmänkin
Gösta Sundqvistin, Juha Karastien, Risto Paanasen ja Niklas Nylundin muodostama Leevi And The Leavings lukeutuu yhdeksi Suomen tunnetuimmaksi ja mystisimmäksi yhtyeeksi. Mystisyys johtuu osittain siitä, ettei orkesteri keikkaillut lainkaan Gösta Sundqvistin elinaikana. Osan mystisyyttä antoi varmasti myös Sundqvistin värikäs persoona. Leevi And The Leavingsin kappaleet ovat kuin pieniä tarinoita, joihin Suomen kansa on voinut samaistua jo vuosikymmenten ajan. Siksi onkin äärettömän hienoa, että yhtyeen kappaleita on ollut mahdollista kuulla livenä viime ja tänä vuonna. Ja entistä hienomman ajatuksesta tekee se, että kappaleita esittävät Leevi And The Leavingsistä jäljelle jääneet jäsenet.
Jokaisella on varmasti oma tarinansa kerrottavanaan siitä, kuinka ja missä tilanteessa kuuli ensimmäistä kertaa Leevi And The Leavingsistä. En ala puida sitä, miten itse löysin yhtyeen. Totean kuitenkin sen verran, että orkesterin musiikki on tehnyt itseeni syvän vaikutuksen. Yhtyeen kappaleiden sanoitukset ovat kauniita, haikeita, rumia, ironisia, rivoja ja kaikkea siltä väliltä, mutta ennen kaikkea ne onnistuvat puhuttelemaan kuuntelijaa maanläheisellä tavalla. Olin jo vuosia sitten hyväksynyt sen, etten tule kuulemaan näitä kappaleita livenä, mutta ”Gösta In Memoriamin” kautta se kuitenkin mahdollistui. En silti osannut kuvitella etukäteen, millainen Leevi And The Leavingsin keikka olisi.
Kun ”Tuhannen markan seteli” pärähti soimaan introna, valpastui yleisö välittömästi ja alkoi kaivata orkesteria lavalle. Pian lavalle saapuikin Leevi And The Leavings Jarkko Martikaisen vahvistamana. Jarkko Martikaisen lisäksi illan aikana vierailijoina nähtiin myös Siiri Nordin ja Jouni Hynynen (Kotiteollisuus). Kosketinsoittimien takaa löytyi Janne Teuronen ja taustalaulajana toimi eräs nainen, jonka nimeä en saanut selville.
Mainos päättyy
En ollut ehtinyt etukäteen edes kauhistella sitä, miltä vierailevien vokalistien laulut mahtavat kuulostaa, ja tekevätkö ne oikeutta alkuperäiselle esittäjälle, mutta siihen ei olisi ollut aihettakaan. Jokainen solisti hoiti oman tonttinsa moitteettomasti, ja kappaleet oli valittu sopimaan laulajien suuhun. Martikainen lauloi esimerkiksi äärimmäisen haikean ”Elämä ikkunan takana”-, tragikoomisen ”Pohjoisen taivaan alla”- ja viihdyttävän ”Turkmenialainen tyttöystävä” -kappaleet. Martikainen esitteli kappaleet yksityiskohtaisesti välipuheissa, jotka olivat sopivasti huumorilla höystettyjä.
Siiri Nordin ei ollut itselleni entuudestaan tuttu, mutta hänen ammattitaitoinen esiintymisensä esimerkiksi ”Elämänmenoa”-, ”Muotitietoinen”- ja ”Poika nimeltä Päivi” -kappaleiden kohdalla ei jättänyt arvailun varaa. Nordin säesti lauluosuuksia myös akustisella kitaralla, ja hänen säteilevää persoonaansa oli ilo katsoa. Raskaasta rockista tunnetuksi tullut matalaääninen Jouni Hynynenkin sulautui yllättävän hyvin Leevi And The Leavingsin kevyempään musiikkiin. Hynysen kappaleiksi valikoituivat naisia käsittelevät kappaleet kuten ”Mitä kuuluu Marja- Leena?”, ”Sopivasti lihava”, ”Itkisitkö onnesta” ja ”Unelmia ja toimistohommia”. Nämä kappaleet myös istuivat pirun hyvin Hynysen tulkintaan.
Vaikka Martikainen, Nordin ja Hynynen pääasiassa vuorottelivat lauluosuuksien kanssa, oli illan aikana muutamia poikkeuksiakin. Martikainen lauloi muutaman kerran Nordinin ja muutaman kerran Hynysen kanssa. Myös koko kolmikkoa kuultiin ”Kyllikin” ja illan päättäneen ”Pohjois-Karjalan” aikana. Tämän lisäksi yhden kappaleen aikana lavalla olivat vain Karastie, Paananen ja Nylund. He soittivat yhdessä haikea kappaleen Sundqvistin muistolle.
Kaksituntinen konsertti oli hieno kokonaisuus. Riemun kiljahduksia kuului keikan aikana tasaiseen tahtiin. Ja kun esiintyjänä on Leevi And The Leavingsin tasoinen orkesteri, niin yhtyeen ja yleisön välisiltä yhteislauluosuuksilta ei voida välttyä. Yleisö lauloi mukana keskimäärin joka kolmannen kappaleen kohdalla, mikä varmasti puhuu jo puolestaan. Solistien vuorottelu antoi sopivasti vaihtelevuutta kaksituntiseen keikkaelämykseen, sillä vaikka Leevi And The Leavingsin tuotanto onkin monipuolinen, olisi yhden tribuutin kuuntelu voinut tuntua pitkästyttävältä. Solistien persoonallisuudet heijastuivat kappalevalintoihin, minkä seurauksena niitä oli entistäkin mukavampi kuunnella. Toki Leevi And The Leavingsin entisillä jäsenilläkin oli merkityksensä illan hohdokkuudessa, sillä he eivät seisoneet tumput suorina vaan ottivat yleisöön kontaktia. Yhtyeen basisti Paananen kertoi muutamaan otteeseen tiedonmuruja Sundqvistista, joita ainakin itse kuuntelin ahnaasti.
Vaikka Martikaisen, Nordinin ja Hynysen tulkinnat kappaleista eivät kuulostaneet samalta kuin Sundqvistin esittämänä, tekivät solistit hyvää jälkeä. Tuskin kovin moni paikalle saapunut toisaalta odottikaan kuulevansa ”täydellistä jäljittelyä”. Laulajat esittivät kappaleet omien kykyjensä ja olemustensa kautta, minkä seurauksena kappaleet heräsivät eloon juuri niin kuin voi toivoa. Kappaleet eivät olleet halpoja kopioita vaan kunnianosoituksia. ”Gösta In Memoriam” -muistokonsertit ovat huomattavasti tyylikkäämpi tapa pitää yllä Sundqvistin muistoa kuin että hänestä tehtäisiin hologrammi lavalle. Jos mietit, kannattaako ”Gösta In Memoriam” -muistokonsertteihin mennä, voin todeta, että kannattaa.
Keikkalista:
- Tuhannen markan seteli (intro)
- Raparperitaivas
- Mitä kuuluu Marja-Leena?
- Onnelliset
- Amalia
- Ei mikään Robin Hood
- Ei tytöt sitä tietää saa
- Elämänmenoa
- Muotitietoinen
- Elämä ikkunan takana
- Sopivasti lihava
- Jos Helsinki on kaunis
- Tikapuut taivaaseen
- Palata ei koskaan
- Kyllikki
- Poika nimeltä Päivi
- Terveiset lapsille
- Pohjoisen taivaan alla
- Itkisitkö onnesta
- Rin Tin Tin
- Taivas on Taunuksen takapenkillä
- Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen
- Teuvo, maanteiden kuningas
Encore:
Mainos päättyy
- Turkmenialainen yyttöystävä
- Unelmia ja toimistohommia
- Pohjois-Karjala
Raportti: Aleksi Parkkonen
Kuvat: Heidi Mikkonen