Harakiri for the Skyn uutuusalbumi ”Mӕre” on painostavuudestaan huolimatta kaunis ja vangitseva julkaisu
Kymmenen vuoden ikään ennättänyt post-black metal -yhtye Harakiri for the Sky juhlistaa ensimmäisiä pyöreitään julkaisemalla viidennen studioalbuminsa, joka kantaa nimeä “Mӕre”. Albumin nimi kuvaa osuvasti sen sisältöä, sillä muun muassa germaanisessa kansanperinteessä on kerrottu samannimisen olennon kiivenneen nukkuvan ihmisen rintakehälle aiheuttaen tälle painajaisia sekä ahdistusta. Harakiri for the Skyn ulosannissa tämänlainen painostavuus on vahvasti mukana, mutta tämä jalostetaan musiikin muotoon sen verran komealla tavalla, että kaikessa lohduttomuudessaan “Mӕre” on äärimmäisen kaunis ja puoleensavetävä julkaisu.
Harakiri for the Sky on kerännyt aiemmilla levyillään runsaasti kehuja, joten yhtyeen taustalla häärivä kaksikko jatkaa hyväksi havaitsemallaan linjalla myös uutuusalbumillaan. Helpoksi yhtyeen musiikkia ei edelleenkään voi kutsua. Pitkät, toistoon luottavat kappaleet sekä traumoista ja menetyksistä aiheensa ammentavat sanoitukset tekevät kokonaisuudesta alkuun turhankin raskaan, muodottoman ja vaikeasti lähetyttävän tapauksen. “Mӕre” on kuitenkin niitä julkaisuja, joille kannattaa antaa aikaa. Kun albumin maailmaan pääsee kunnolla sisälle, tarjoaa se elämyksen, joka on kaiken siihen käytetyn vaivan arvoinen.
Suurimmat kehut Harakiri for the Sky ansaitsee siitä, kuinka hienolla tavalla se sekoittaa samaan pakettiin metallimusiikin raskauden, tarttuvat melodiat sekä karun kauniit tunnelmat. Usein tunnekentän eri laidoilla liikutaan niin vaivattomasti, että pelkästään yhden kappaleen aikana saa takoa intensiivisesti nyrkkiä ilmaan sekä nieleskellä kurkkuun noussutta palaa. Parhaimmillaan lopputulos on taianomaista kuunneltavaa: esimerkiksi kappaleet ”I, Pallbearer”, “Us Against December Skies”, “Once Upon a Winter” sekä mainio Placebo-cover “Song to Say Goodbye” ovat täydellisiä esimerkkejä siitä, mitä Harakiri for the Skyn musiikki toimivimmillaan on.
Kovasta tasostaan huolimatta “Mӕre” ei kuitenkaan ole täydellinen paketti. Albumin massiivinen pituus sekä pitkät kappaleet vaativat veronsa, sillä liki puolitoistatuntinen kokonaisuus ei aivan kanna koko kestoaan. Vaikka julkaisun pääosin tiukka tunnelma vetää puoleensa lähes hypnoottisella voimalla, mahtuu sekaan myös suvantokohtia ja muutama mielikuvituksettomampi kappale, joiden aikana mielenkiintoa ei saada pidettyä riittävän tehokkaasti yllä. Raskaan ruhjonnan sekaan olisi voinut helposti ujuttaa nykyistä reippaammin melodisempia koukkuja tai muita erottuvia elementtejä.
Harakiri for the Sky tekee kuitenkin monta asiaa oikein. Yhtyeen musiikki onnistuu menemään niin tehokkaasti ihon alle, että albumin puutteet haluaisi antaa anteeksi, sillä kaiken kaikkiaan “Mӕre” on äärimmäisen puhutteleva ja vangitseva julkaisu. Vaikka sävellyspuolelle jää kaipaamaan enemmänkin joukosta erottuvia väriläiskiä, onnistuu albumi liikuttamaan tunnepuolen viisareita sen verran ainutlaatuisella ja väkevällä tavalla, että lopputulos on kaikkea muuta kuin yhdentekevää metallirenkutusta. Pienistä ongelmistaan huolimatta “Mӕre” on upea albumi.
8½/10
Kappalelista:
1. I, Pallbearer
2. Sing For The Damage We’ve Done
3. Us Against December Skies
4. I’m All About The Dusk
5. Three Empty Words
6. Once Upon A Winter
7. And Oceans Between Us
8. Silver Needle // Golden Dawn
9. Time Is A Ghost
10. Song To Say Goodbye