Hard rockin traditiota ylläpitäen – Sweet & Lynch on saanut aikaan kelpo rock-albumin

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 6.3.2018

Bostonista kajahtaa! Hard rock -yhtye Sweet & Lynch toi hiljattain markkinoille toisen täysipitkänsä ”Unifiedin”, joka seuraa hyvin menestynyttä ”Only To Rise” -debyyttialbumia. Yhtyeen toinen albumi on pesunkestävä rock-levy, jolla 70- ja 80-luvun rocktyylit sulautuvat toisiinsa.

Yhtyeen kokoonpanosta on syytä mainita sen verran, että orkesterin riveistä löytyy päteviä muusikoita: yhtyeen muodostavat vokalisti-kitaristi Michael Sweet (Stryper), kitaristi George Lynch (Lynch Mob, ex-Dokken), basisti James LoMenzo (ex-Megadeth, ex-White Lion, ex-Black Label Society) sekä rumpali Brian Tichy (ex-Whitesnake, ex-Billy Idol, ex-Ozzy Osbourne). Sweet & Lynchistä löytyy monipuolista osaamista, joka heijastuu itse albumillekin. Aloitusraita ”Promised Land” on turboahdettu rock-ralli, jossa Sweetin laulu kajahtaa korkealta ja kovaa. ”Walk” on vastaavasti Queen-vivahteinen – etenkin ujeltavien kitarariffien mutta myös Sweetin lauluosuuksien takia. Sen sijaan ”Afterlife” on hitaasti raahustava, synkähkö teos, jossa vokalistin lauluosuudet saavat täydennystä aavemaisista yhteislauluosuuksista.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Mitä olisikaan rock-albumi ilman balladia? ”Unified”-levyn kohdalla sitä ei tarvitse miettiä, sillä ”Tried & True” hoitaa sen pestin onnistuneesti. Fiilistelystä onkin hyvä jatkaa nimikkokappaleeseen, joka edustaa myös albumin rauhallista antia. Kappale jää hieman yllätyksettömäksi vedoksi, mutta onneksi ”Find Your Way” herättelee hyvällä groovillaan. Kuten ”Bridge Of Broken Lies” -kappaleen nimestä voi päätellä on kyseessä kirpeä balladi. Melankolisen tunnelmansa lisäksi kappaleen kohokohdaksi nousee Sweetin vaikeroiva laulu. Muuten ”Unifiedin” loppupuoli ei tarjoa suurempia yllätyksiä vaan jatkaa perusvarmaa linjaansa.

Kun ottaa huomioon yhtyeen jäsenten kirjavat taustat, etenkin LoMenzon ja Tichyn, on hiukan yllättävää, ettei levyltä löydy enemmän ”Afterlifen” kaltaista synkistelyä ja raskautta. Yhtye on toisaalta tietoisesti päättänyt yhdistää 70- ja 80-luvun rock-soundit toisiinsa, joten synkistelylle ei ole jäänyt tarvetta. Kovin suuria yllätyksiä ”Unified” ei tarjoa mutta albumille ei ole eksynyt ylimääräistä täytettäkään. Sweet & Lynchin toinen täysipitkä on raikas ja monipuolinen albumi. Ja ennen kaikkea levy kuulostaa hyvälle.