Hautajaissaattueen matkassa: arvostelussa Funeralgladen EP ”May The Funeral Begin”

Kirjoittanut Samuel Järvinen - 7.9.2017

Metallimusiikki on sellainen genre, että uusia yhtyeitä sikiää kuin sieniä sateella, ja kaikki kilpailevat kuulevista korvista alalla, joka on saturoitunut sellaisista yhtyeistä, joiden sävellaji määräytyy kitaran matalimman kielen vireen mukaan. Suomessa metallibändejä on suunnilleen 630 miljoonaa asukasta kohden. Turkulainen Funeralglade on varsin nuori yhtye aina soittajiaan myöten, sillä bändistä löytyy vielä alaikäisiä muusikoita. Viisi turkulaista 16-18 –vuotiasta metallipäätä ovat ehtineet julkaista kaksi demoa vuonna 2016, ja nyt käsissä polttelee uunituore EP ”May The Funeral Begin”, jolla yhtye hurjistelee kuuden kappaleen voimin.

Kaksi ensimmäistä kappaletta, ”Shadow Of Misery” ja ”Death (Only Way Out)” kuulostavat siltä, että ne ovat viimeisimmät levykäiselle päätyneet kappaleet verrattuna muihin biiseihin. Näissä kappaleissa on kuultavissa sekoitusta death metallia, deathcorea ja hieman groove metalliakin. ”Hollowin” lopussa kuultava nouseva ja kromatiikkaa hyödyntävä voimasointukarkelo tuo mukaan myös hieman hard rock–vaikutteita. Avausraita ”Shadow Of Misery” alkaa tunnelman asettavalla sateen ja ukkosen äänellä, jota seuraa vähennettyyn A-sointuun perustuva kulku, jossa melodia vuoroin laskee ja nousee. Vuorottelevassa kulussa mukana oleva tritonus maalaa hyvin pahaenteistä tunnetta. Pian solistin asenteellisen karjahduksen jälkeen riffiä koristellaan vielä harmonialla, joka seuraa melodiaa pienen terssin päästä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kappaleen intron jälkeen päästään osioon, jossa rumpali komppaa pelteihin iskien aina muutaman napakan haamuiskun virveliin samalla, kun kitaristi soittaa melodisia arpeggioita. Säkeistöissä solistin murinaa täydentävät kuoro-osuudet, joka tuo mukaan vaikutteita melodisesta black metallista. Melodia seuraa harmonista molliasteikkoa, joka luo siihen tunteen tuomiopäivän aattona vaikertavasta enkelikuorosta. Kertosäe palaa tyylillisesti 2000-luvun kotimaiseen death metalliin voitokkaalla melodiallaan. Avauskappaletta seuraava ”Death (Only Way Out)” alkaa pienellä delaylla varustetulla pianolla, jossa melodia sotkeutuu itseensä luoden aikaan karmivaa tunnetta. Intro loppuu maukkaan kuuloiseen riffittelyyn, jonka jälkeen tulee todella paljon Children Of Bodomilta kuulostava melodia. Albumin päättävä ”Paincrusher” on blast beatteineen, pinch harmonic –tekniikoillaan ja breakdowneillaan lyijyinen yhdistelmä Suicide Silencea ja Deicidea.

Funeralglade

Mausteeksi levyllä on käytetty pianoa ja sinfonisia elementtejä jousien ja synteettisen kuorosoundin muodossa, jota voidaan kuulla avauskappaleessa sekä instrumentaalisessa välisoitossa ”Cadence Of The Aching Breath”. Kyseinen kappale on pelkillä akustisilla kitaroilla, kuoroäänillä ja jousilla toteutettu palanen, jonka tarkoitus on hieman rauhoittaa menoa muutaman täysillä kaahatun kappaleen jälkeen. Lopussa mukaan liittyy kellopeli, joka täydentää kappaletta hienosti. Pianoa voidaan kuulla myös kappaleessa ”Hollow” ja ”A Bedtime Story: Bloodlustissa” kuullaan myös urkuja, jotka tulevat suoraan kuin alakertaan suuntautuneen kanttorin turmiollisesta messusta. Kaikki nämä tavallisista bändisoittimista poikkeavat instrumentit sekä sinfoniset sovitukset tuovat paljon lisäväriä Funeralgladen musiikkiin, luoden pientä pesäeroa niihin tuhansiin muihin death metallia sahaaviin kuolonorkestereihin. Nämä orkesterisoittimet ovat kaikki tietysti sampleja, joka toisinaan kuuluu läpi vähän liiankin paljon, rikkoen illuusion ikävästi. ”Hollowin” piano-osuudet eivät tunnu istuvan juuri yhtään ja niissä on häiritsevän muovinen soundi.

Monipuolisempi instrumentaatio sekä taipumus sovittaa kappaleisiin mukaan sinfonisia elementtejä eivät toki ole itsessään mitään uutta ja mullistavaa, mutta se kertoo säveltäjän halusta hyödyntää ennakkoluulottomasti sellaisia elementtejä, joilla voi saada aikaan värikkäämpää musiikkia. Lisäksi esimerkiksi pahansuovat kuoro-osuudet onnistuvat hienosti tuomaan lisäpotkua tyypillisiin death metal-riffeihin, toimien näin hienosti musiikin tarkoitusperien mukaisesti. Paikoitellen bändin musiikissa on kuultavissa modernia särmää, joka kuitenkin usein jää hieman taka-alalle melko perus-death metallin hallitessa sävellyksiä. Bändi asettuu omassa mielessäni musiikillisesti tavallisia autotallibändejä ylemmäs, sillä kappaleissa on kuultavissa mielenkiintoisiakin ideoita ja potentiaali on läsnä. Tuon potentiaalin aktualisoituminen tarvitsee vielä aikaa ja ahkeraa soittamista sekä soundin yhtenäistämistä, sillä albumin musiikki tuntuu muodostuvan eri aikoina sävelletyistä kappaleista. ”May The Funeral Begin” on lupaava EP, ja ainekset tasokkaaseen debyyttialbumiin ovat selvästi läsnä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

5½/10

Kappalelista:

  1. Shadow Of Misery
  2. Death (Only Way Out)
  3. Hollow
  4. Cadence Of The Aching Breath
  5. A Bedtime Story: Bloodlust
  6. Paincauser

Funeralglade Facebookissa

Kirjoittanut: Samuel Järvinen

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy