Heavy metalin veteraanit omistivat Porisperen perjantain – Porispere 2016, osa 1/2
Tänäkin kesänä Porispere-festivaali tarjosi kattavan valikoiman musiikkia elämää suuremmista legendoista kotimaisiin kestosuosikkeihin ja uusiin tuttavuuksiin. Hevikansan odottamista esiintyjistä pitkän uran tehneet legendat Metal Church ja Twisted Sister vaikuttivat olevan monelle ne koko festareiden tärkeimmät vetonaulat. Metal Church esiintyi yhtyeeseen reilun 20 vuoden tauon jälkeen paluun tehneen laulajan Mike Howen kanssa ja Twisted Sister jätti riehakkaat jäähyväiset Forty & Fuck It -kiertueensa merkeissä. Näiden lisäksi tarjolla oli monia kotimaisia raskaan musiikin edustajia Mokomasta Maj Karmaan ja Moonsorrow’sta Children of Bodomiin.
Perjantai 5.8.2016
Omalta osaltani festarit käynnisti Club Moo -lavalla Lowlife Philosophers, joka oli minulle uusi tuttavuus ja kovin mieluisa sellainen. Varsin progressiivista rockia esittänyt yhtye liikkui tunnetilasta toiseen sulavasti, vaivattomasti ja ennen kaikkea sykähdyttävästi. Ennen kaikkea jokainen tunnetila, jota musiikki kuvasi ja jokainen asia, joka musiikissa tapahtui, tuntui aidolta ja koskettavalta. Lowlife Philosophersin musiikki on kuin tunne tuotuna ääneksi.
Suurin osa radiokansan pop-suosikeista esiintyi sunnuntaina perhepäivänä, mutta kahtena ensimmäisenä festivaalipäivänä heistä kuultiin muutamaa. Ensimmäinen oli päälavalla esiintynyt Sanni, jonka esiintymistä kuuntelin jonkin aikaa. Satunnaisesti kauppareissuilla ja kuntosalilla kuullut kappaleet olivat antaneet etukäteen pientä osviittaa siitä, millaista musiikkia oli luvassa. Yksi syy miksi menin katsomaan tätä keikkaa oli se, että Porisperen puolelta Sannia jaksettiin hehkuttaa sosiaalisessa mediassa enemmän kuin muita esiintyjiä yhteensä, usein hevikansaa hellästi piikitellen. Yleisöhän keikalla oli paljon ja monelle se oli varmasti hieno kokemus, mutta itse en saanut siitä juuri mitään irti. Musiikki oli makuuni sen verran mielikuvituksetonta, tylsää ja itseään toistavaa, että suuntasin Tuulivoimala-lavalle odottamaan Metal Churchia.
Ja millaisessa vedossa Metal Church olikaan. Tässä oli ehdottomasti yksi koko tapahtuman voittajista. Soitto oli niin kiihkeä ja energialatautunutta, että silmät olivat pullahtaa päästä ulos. Varsinkin yhtyeen riveihin palannut laulaja Mike Howe oli ilmiömäisessä vedossa. 50 vuoden ikä ja leppoisasti vieteyt eläkevuodet eivät näyttäneet painavan kun äänijänteitä reviteltiin epäinhimillisellä intensiteetillä. Näin kovatasoisia keikkoja tulee harvoin vastaan. Maaninen olotila alkoi ensimmäisen nuotin soidessa ja kesti keikan loppuun saakka. Yleisö riehaantui jokaisen kappaleen aikana kuin kokaiinia nauttineet apinat, mikä varmasti antoi bändin esiintymiseenkin hieman lisäpotkua. Tätä oli selvästi odotettu pitkään. Tervetuloa takaisin ihan milloin vain!
Seuraavaksi Stam1na aloitti tykittämisen päälavalla. Yleisöä oli saapunut hyvin paikalle, mutta itseäni ei juuri kiinnostanut tällainen kädenlämpöinen läpsyttely, joten kävin keikan alussa paskalla ja tulin sitten seuraamaan esitystä koska muutakaan ei ollut tarjolla. Hyvän meininginhän Stam1na saa aina keikoillaan aikaiseksi ja energiaa piisaa. Yhtäkään hiljaista tai muuten vain aneemista yleisöä en ole nähnyt Stam1nan keikalla, kuten en tälläkään kertaa. Musiikki itsessään vain on yhtä mielenkiintoista kuin kuivuneiden perunoiden pureskelu.
Keikkalavoilla ja studiossakin aktivoitunut Maj Karma oli jälleen oma synkkä ja haikea itsensä. Pohjimmiltaan lävitse paistoi kuitenkin pieni toivonkipinä ja lämpimyys. Näiden tunnetilojen sekamelska on Maj Karman musiikin ydin, joskin tummanpuhuva puoli ottaa usein vallan. Tunnetilat tulivat vahvasti esiin liveolosuhteissa. Herra Ylppö saattaa olla yksi parhaita live-esiintyjiä, niin hienosti hän eläytyi musiikkiin, eli ja hengitti niiden tunnelman ja tarkoituksen tässä ja nyt. Koko porukka veti tyylikkäästi tarjoten parastaan soitossaan ja esiintymisessään. Tämä ei ollut pelkkä keikka, vaan lavalla soittanut yhtye manasi musiikin henkiin ja eli sen ehdoilla.
Illan päätti Twisted Sister jäähyväiskeikallaan. Hyvissä ajoin ennen keikan alkua päälavan edusta alkoi täyttyä odottavista faneista. Twisted Sister -paitoja näkyi joka suunnassa minne päänsä vain käänsi. Yksi heavy metalin ja raskaan rockin tärkeimmistä uranuurtajista jätti tänään jäähyväiset suomalaisille faneilleen. Forty & Fuck It -kiertue jatkuu vielä muutamien keikkojen ajan ja sitten Twisted Sister lyö pillit pussiin. Yksi aikakausi päättyy jälleen.
Tällä keikalla tuli selväksi, ettei lopettaminen johdu keikkakunnon puutteesta. Hittibiisit tykitettiin varmalla otteella elävän oloisesti ja varsinkin laulaja Dee Snider on vielä 61-vuotiaana varmaan yhtä kovassa vedossa kuin bändin alkuaikoina. Laulussa on edelleen tulta ja tappuraa kuin vuosikymmeniä sitten ja asennekin on kohdallaan. Piikittelystä saivat osansa mm. yhtyeet, jotka soittavat loputtomia jäähyväiskiertueita toisensa perään. Hän vannotti, että kun Twisted Sister sanoo lopettavansa, se myös pitää.
Kaikki albumit ”Love Is for Suckersia” lukuunottamatta olivat edustettuina. Yhtyeen suurin myyntimenestys ”Stay Hungry” soitettiin lähes kokonaisuudessaan läpi. Oli melkoisen hienoa kuulla keikan alkavan kyseisen levyn nimikkokappaleella, varsinkin kun sitä ei ole aiemmilla keikoilla juurikaan soitettu. Minulle kyseessä on yksi Twisted Sisterin parhaita kappaleita. Twisted Sister tiivistää musiikissaan hyvin sen kaiken, mikä heavy metalissa ja rock ’n’ rollissa on tärkeintä. Se ei ole valonnopeudella tiluttaminen tai millintarkasti soittaminen, vaan asenne, tunne ja puhdas energia. Twisted Sisterin kappaleet ovat yksinkertaisia ja helppoja soittaa, mutta yksinkertaisen musiikin tekeminen niin, että siinä on sielua, on oma taiteenlajinsa. Siinä lajissa Twisted Sister on yksi parhaista.
Porisperen ilmapiiriä Twisted Sisterin soittaessa jo pimentyneessä illassa on lähes mahdotonta kuvailla täydellisesti, se oli niin ainutlaatuinen ja valtava kokemus. Ainakin ilmapiiri oli erityinen. Ilmassa oli suuren tapahtuman tuntua, mutta samaan aikaan pientä haikeutta ja surumielisyyttä, mikä kulminoitui A.J. Perolle, Jimmy Bainille ja Lemmy Kilmisterille omistettuun ”The Price” -kappaleeseen. Heidän aikansa tuli ja meni, ja niin myös Twisted Sisterin aika on käsillä. Twisted Sister on edelleen yksi maailman parhaita livebändejä ja lopettaessaan se on edelleen huipulla, yhtä vahvana kuin aina.
Teksti: Jyri Kinnari
Kuvat: Tuomas Saari