Heezerin ”Stereolith” on reipasotteisen stoner rockin juhlaa

Satutko pitämään Truckfighterisista? Tai Danko Jonesista? Tai kenties molemmista? Siinä tapauksessa Heezerin toinen pitkäsoitto on tutustumisen arvoinen. Vuonna 2020 perustetulla imatralaisyhtyeellä on kiinnostava ulosanti ja paljon annettavaa stoner rockin rintamalla.

Heezer ja yhtyeen hiljattain julkaisema ”Stereolith” ovat molemmat mielenkiintoisia tuttavuuksia. Nelihenkisen miehistön käsittävä Heezer operoi selvästi säröisen stoner rockin maaperällä muttei ole jämähtänyt liiaksi genrerajoihin. Muhkeasti pörisevät riffit ja tuhti groovi ovat keskeinen osa yhtyeen tavaramerkkiä aivan kuten vokalisti-kitaristi Sami Kääriäisen surumielinen äänenkäyttö. Yhdessä nuo piirteet saavat aikaan grungemaisen vaikutelman, minkä takia ajatusten karkaamiselta Pearl Jamin ja Soundgardenin suuntiin ei voi aina välttyä. Eikä se toki ole huono asia.

Seattle-vivahteiden lisäksi myös Heezerin rohkeus ilahduttaa. ”This Town” -kappaleen loppupuolella kuullaan pirtsakka kosketinsoitinosuus, joka on täydellinen lisä kappaleen energiaan. Pörisevien ja surisevien riffien lomassa ei myöskään osaisi odottaa kuulevansa saksofonia, mutta niin vaan Heezer yllättää ”Desert”-kappaleella. Kyseessä on samalla albumin päättävä teos, joka kellottaa kestonsa puolesta kahdeksan minuutin verran. Eipä stoner rock -albumille voisi juuri osuvampaa päätöstä ollakaan.

Yhdeksän kappaletta kattava ”Stereolith” on määrätietoisesti etenevä ja vauhdikkaasti kulkeva kokonaisuus. Siihen nähden, että Heezer vaikuttaa stoner rockin saralla, on yhtyeen ulosanti suhteellisen reipasotteista. Se onkin hyvä keino erottua edukseen genren raskassoutuisimmista edustajista. Ja vaikka Heezerin kappaleista löytyy muhkeita riffejä, ei tunnelma kallistu painostavuuden puolelle vaan pysyy energisyyden ansiosta valoisuuden puolella. ”Stereolith” on albumi, johon kannattaa paneutua.

Kappalelista:

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen