Helsingin vampyyrit kertovat oman tarinansa – arviossa Timo Kalevi Forssin ”The 69 Eyes”

The 69 Eyes aloitti uransa jo vuonna 1989 ja on tehnyt historiaa toimimalla samalla kokoonpanolla ilman taukoja yli 30 vuotta. Bändi on säilynyt melkoisena mysteerinä tumman goottirock-imagonsa takana, mutta nyt asiaan on saatu viimein muutos. Yhtyeen tarinan kansien väliin on koonnut helsinkiläinen tietokirjailija, toimittaja ja muusikko Timo Kalevi Forss, jonka aiempia teoksia ovat muun muassa ”Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo” ja sen jatko-osa ”Leevi and the Leavings – Hittitehtaan tarina”.

”The 69 Eyes” kertoo tarinan yhtyeen taustalla niin huippuineen kuin aallonpohjineenkin. Lavalla esiintyvät hahmot taiteilijanimien takana on jätetty hetkeksi sivuun, ja oman tarinansa meille kertovat Jyrki, Jussi, Pasi, Timo ja Arto. Teos avaa lukijalle myös bändin jäsenten eri roolit ja sen, miten he täydentävät toisiaan tehden The 69 Eyesista sen, mikä yhtye on.

Kirja kertoo The 69 Eyesin tarinan alusta aina kevääseen 2023 saakka. Teos on jaettu loogisesti yhtyeen vaiheiden mukaan eri lukuihin, joista ensimmäisessä päästään tutustumaan jokaisen jäsenen lapsuuteen ja siihen, mikä johdatti heistä itse kunkin musiikin pariin. Kirjassa pääsevät ääneen yhtyeen jäsenten lisäksi myös muu heidän uraansa liittyvä lähipiiri vuosien varrelta. Bändi tuntee paljon ihmisiä ja yhteistyökumppaneita musiikin parista, joten kirja suorastaan pursuaa tuttuja nimiä kaltaiselleni musiikin suurkuluttajalle. Jussi 69 kiteyttää asian seuraavasti kertoen myös saamansa elämänohjeen, joka sopinee hyvin meille kaikille:

”Bändihommissa on soittamisen lisäksi bonuksena se, että tutustuu ihan valtavaan määrään mielenkiintoisia ihmisiä ympäri maailmaa. Tutustuin Kissin rumpaliin Eric Singeriin jo 1990-luvulla, kun hän kävi Suomessa Pearlin rumputapahtumassa. Hän on soittanut myös Black Sabbathissa, Alice Cooperin bändissä ja Badlandissä. Juttelimme pitkään, ja hän antoi minulle ohjeen: ’Ole aina ajoissa, älä sekoile ja tee kotiläksysi.’ Kun hyvästelimme, hän sanoi vielä: ’Stay out of trouble, take care.’”

”The 69 Eyes” on ennen kaikkea kertomus ystävyydestä ja siitä, että mitä tahansa voi tapahtua, kun ympärille löytyvät juuri ne oikeat persoonat. Teos kertoo, että oma unelma on mahdollista saavuttaa periksiantamattomalla asenteella sekä horjumattomalla uskolla omaan tekemiseen. Kirjassa tuodaan hienosti ilmi se, että vaikkei menestys tule yhdessä yössä ja takapakkejakin tulee, tuo sitkeä työ tuloksia ennemmin tai myöhemmin.

Olen seurannut The 69 Eyesin uraa aktiivisesti vuosituhannen vaihteesta lähtien. Oli mielenkiintoista lukea, mitä kaikkea kulissien takana on vuosien varrella tapahtunut. Kirja tuo keikkalavoilla ja albumeilla esiintyvät hahmot lähemmäs lukijaa jättäen kuitenkin jotain vielä sopivasti salaisuudeksi. Fyysisessä ja e-kirjassa on mukana myös runsaasti kuvia matkan varrelta, ja niistä välittyy hyvin bändin imagon kehittyminen siihen, millaisena The 69 Eyes tänä päivänä tunnetaan.

Teoksen loppuun on vielä koottu The 69 Eyes -diskografia sekä lähes täydellinen keikkalistaus. Mielestäni hyvä bändikirja tarvitsee molemmat elementit, joten vietin hetken jos toisenkin tutkiessani, milloin The 69 Eyes on esiintynyt omassa kotikaupungissani. Diskografiasta oli puolestaan mainio palautella mieleen, keitä vierailijoita albumeilla on ollut mukana esimerkiksi taustalaulun merkeissä.

Kirja on melkoinen, reippaasti yli 400-sivuinen järkäle. Aika teoksen parissa ei tule missään vaiheessa pitkäksi, ja lukijan mielenkiinto pysyy yllä koko ajan. Timo Kalevi Forssin tapa viedä tarinaa eteenpäin on jouhevaa, ja lukija menettää helposti ajantajun kirjaa lukiessaan. Ajankohta kirjan tekemiselle ja julkaisulle on mitä mainioin, sillä The 69 Eyes on tällä hetkellä uransa parhaimmassa vedossa, mistä yhtyeen tarina vain jatkuu. Jatko on sitten joskus toisen kirjan arvoinen tarina. Sitä odotellessa tulen varmasti syventymään teoksen pariin vielä useita kertoja.