Herkkää hard rockia puisessa laatikossa – arvostelussa Tommi ”Tuple” Salmelan ”Wooden Box”
Tällä kertaa Kaaoszinen ruodinnassa on ”Wooden Box”, joka on Tarotista ja Lazybonesista tutun Tommi ”Tuple” Salmelan sooloalbumi. Kuten arvatakin saattaa, albumin vierailijalista on todella vaikuttava. Vierailijoina kuullaan mm. Tarotin riveistä tuttuja tyyppejä, kuten Marco Hietalaa ja Zachary Hietalaa, sekä Amorphiksen Santeri Kalliota. Itse albumin kappaleet puolestaan ovat Tuplen mukaan omaelämänkerrallisia. Jos aivan totta puhutaan, niin tätä albumia olen oikeastaan jo odottanutkin!
”Wooden Boxin” alkaessa isketään heti suurilla panoksilla, kun ensimmäisenä kuullaan nimikkokappale ”Wooden Box”. Juuri tämän tyylistä rokkia ajattelinkin tämän albumin sisältävän. ”Wooden Boxissa” yhdistyvät kasarivivahteet rehelliseen hard rockiin. Kuitenkin seuraavana kuultava ”Demon Alcohol” laittaa vaihteen vielä suuremmalle ja onnistuu jopa peittoamaan albumin avausraidan.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
”Togetherista” välittyy positiivisia viboja kasarivivahtein, ja kappaleesta tulee heti jotenkin hyvä fiilis. ”Together” on varsin kesäinen biisi, joka on oiva jatkumo kahdelle edelliselle raidalle. Myöskin rankasta nimestään huolimatta ”Fucking Beatiful” vie ”Togetherin” tunnelmia askeleen verran eteenpäin. Uskomaton kitarasoolo koristaa tätä rauhallisempaa hard rockia edustavaa kappaletta.
Tarttuvan kertsin sisältävän ”Kryptoniten” mukana esiin tulee albumin rock-asenne, joka usuttaa kuuntelijaa laittamaan buutsit jalkaan ja menoksi. ”In These Altitudes” puolestaan saattaa jäädä aluksi hitusen etäiseksi, mutta kitarasoolon jälkeen se avautuu kunnolla. Hieman herkemmällä linjalla jatkaa ”Too Far Gone”, joka kaivaa esiin kasarielementit synateeman avustuksella. Miehekkäällä tavalla astetta herkemmäksi vetää ”Too Far Gonen” jälkeen kuultava ”Miracle”.
Hempeily jätetään taakse, kun on ”Get With The Programin” vuoro. Tämän tunnelmaa nostattavan kappaleen kertsi korottaa ”Get With The Programin” aivan toiselle tasolle. Lisäksi tällä raidalla mainitaan Captain Jack Sparrow, mistä tippuu lisäpisteitä. Ennen albumin grande finalea kuultava ”Rocking Chair” on puolestaan syvä kumarrus ja kunnionosoitus kasariaikojen hard rockille.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
Albumin viimeisenä kappaleena kuullaan ”Pretty Much Perfect”, joka jättää kuuntelijan sanattomaksi. Rauhallisesti akustisen pianon säestyksellä alkava päätöskappale nousee väistämättä albumin parhaimmaksi kappaleeks; jos täytyisi valita yksi kappale koko albumilta, joka jokaisen on kuultava, niin ”Pretty Much Perfect” on juurikin se kappale. Upea tapa päättää ”Wooden Box”.
”Wooden Box” on jotenkin Tuplen näköinen albumi. Se sisältää oikeaa hard rockia, joka soveltuu oikein loistavasti kesäfiilistelymusaksi. Tuplen ääni soi upeasti etenkin ”Wooden Boxissa” sekä ”Pretty Much Perfectissa”. Jos on yhtään Tarotin ystävä, niin tämä albumi kannattaa ottaa haltuun!
8½ / 10
Kappalelista:
1. Wooden Box
2. Demon Alcohol
3. Together
4. Fucking Beautiful
5. Kryptonite
6. In These Altitudes
7. Too Far Gone
8. Miracle
9. Get With The Program
10. Rocking Chair
11. Pretty Much Perfect
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Tia Salmela
