Hikeä ja konemetallia orgioissa: MetalOrgy valtasi Möysän Musaklubin
MetalOrgy on jo vuotuiseksi perinteeksi rakentunut tapahtuma, joka normaalisti järjestetään kerran vuodessa Nosturissa, mutta tänä vuonna myös Möysän Musaklubi pääsi kokemaan industrial metalin ilosanomaa. Lahdessa oli sama kokoonpano kuin edeltävänä iltana Helsingissä. Lavalle nousivat siis High School Dropouts, 2 Times Terror, Fear of Domination sekä iki-ihana discopumppu Turmion Kätilöt.
Illan aloitti viisi henkinen tamperelainen pop-punkkia soittava High School Dropouts. Välillä joutuu miettimään, miksi juuri tämä bändi on valittu illan kokoonpanoon, ja tämä kerta oli juuri sellainen. Kaikki loput bändit soittavat jotakuinkin konemusiikkia, mutta High School Dropouts soitti pop-punkkia, mikä ei sopinut iltaan mielestäni yhtään. Rumpali oli kokenut itsensä edeltävänä iltana ulkopuoliseksi, joten hän oli maalannut itselleen corpse paintit naamaansa. Tästä tuli heti mieleen Xytrax Hevi Reissu -elokuvasta.
Bändi soitti pelkästään covereita Blink-182:sta aina Sum 41:n asti. Vaikka genre olikin täysin väärä kyseiselle illalle, oli bändi silti mielenkiintoista kuunneltavaa. Kappaleet olivat ehkä suhteellisen suoria kopioita alkuperäisestä, mutta oikein soitettaessa ne ovat oikein miellyttäviä kappaleita kuunnella ja laulaa mukana.
Meno lavalla oli todella energistä kuten genreen kuuluukin, ja oli viihdyttävää katsoa, kun laulaja Rowan Rafferty liittyi yleisön joukkoon moshpittiin heilumaan The Offspringin aikana, samalla laulaen tietenkin. Bändi hoiti hommansa erinomaisesti eli sai yleisöön todella hyvän lämmön oman 45 minuuttisen settinsä aikana. Yleisö nimittäin lauloi kertosäkeitä jo neljännen kappaleen aikana ja moshpitti pyöri useamman kappaleen aikana keikan loppupuolella.
Settilista:
?!?
American Idiot (Green Day)
All the Small Things (Blink-182)
The Kids Aren’t Alright (The Offspring)
Still Waiting (Sum 41)
No Cigar (Millencolin)
Last Resort (Papa Roach)
All I Want (The Offspring)
Basket Case (Green Day)
Self Esteem (The Offspring)
Hiki nousi pintaan jo ensimmäisen yhtyeen kohdalla, mistä tiesi illasta tulevan todella intensiivinen. High School Dropoutin jälkeen lavalle nousi 2 Times Terror. Yhtye on minulle ja monelle muulle tuttu sen takia, että sen on perustanut Turmion Kätilöistä tuttu MC Raaka Pee. Ensi kosketus kyseiseen bändiin minulle tuli vasta 2017 John Smith Rockfestivaaleilla. Bändi oli silloin illan viimeinen esiintyjä ja käytössä oli riittävästi pyroja, mikä loi mahtavan shown. Tällä kertaa bändin pääsi kokemaan sisätiloissa ja paljon lähempänä lavaa.
Mainos päättyy
Pop-punk ei selvästikään ollut lahtelaisten mieleen, vaan yleisö oli tullut kuuntelemaan konemusiikkia, koska vasta 2 Times Terrorin alettua alkoi tapahtumapaikka täyttyä ihmisistä ja tunnelma nousta. High School Dropouts piti settinsä suhteellisen tiiviinä, kuitenkin mahtui pari komiikan täyteistä välispiikkiä, mutta 2 Times Terror oli taas 50 minuuttia täyttä turpaan vetoa. Turhia spiikkejä ei pidetty vaan biiseistä siirryttiin suoraan seuraavaan.
Jos pitti pyöri jo High School Dropoutin aikana pyynnöstä, niin 2 Times Terrorin aikana se pyöri itsestään ja vielä suurimman osan keikasta. Koska soittoajat illalle olivat suhteellisen lyhyet, oli settilistasta päässyt valitettavasti tippumaan Rob Zombien ”Superbeast”- sekä ”Metalorgy”-kappaleet. Mahdolliselta tulevalta levyltä soitettiin ”Tieto maksaa ihmisverta, naisia, lihaa ja hampaiden kultaa”- sekä ”Lyrics of Death” -kappaleet. Näistä jälkimmäinen on erittäin miellyttävää kuunneltavaa, ja suosittelen myös tsekkaamaan kappaleesta juuri julkaistun musiikkivideon Youtuben ihmeellisestä maailmasta.
Koska yhtye on suhteellisen tuore tuttavuus minulle, ei alkupuolen kappaleet juurikaan herättäneet huomiotani, mutta ”Lust”-kappaleesta tuli todella vahva Rammstein-fiilis, ja itselleni se oli illan paras veto yhtyeeltä. Tätä seuranneet ”Ikävässä paikassa” sekä ”Vielä joskus” olivat myös selkeitä kohokohtia minulle.
Settilista:
D.E.A.D
Tieto maksaa ihmisverta, naisia, lihaa ja hampaiden kultaa
Forever Mine
Maailman tuomari
Equals One Sudden Death
Lyrics of Death
Kuoleman Kehto
Lust
Ikävässä paikassa
Vielä joskus
Mainos päättyy
2 Times Terror oli minulle suhteellisen tuore tuttavuus ja Fear of Domination on tähän verrattuna täysin tuntematon. En omista yhtään bändin levyä enkä ole sitä onnistunut vielä livenä näkemään. Jotain kappaleita olen kyllä radiosta kuullut, mutta bändin tunnen pitkälti vain sen takia, että Saku Solin laulaa siinä. Ja tästä syystä suurin ongelmani oli lyriikoiden osaamattomuus, joten en pystynyt itse osallistumaan kertosäkeisiin.
Sara Vanhamäki on virallisesti liitetty bändiin 2017 ja hänen kliinit vokaalinsa olivat erittäin virkistävää kuunneltava. Tykkäsin niistä enemmän kuin Saku Solinin osuuksista. Tykkään kyllä Solinin vokaaleista Turmion Kätilöissä, mutta en niinkään Fear of Dominationissa, en tiedä oliko osasyynä juurikin tuo lyriikoiden osaamattomuus, jonka takia osa sanoista jäi täysin ymmärtämättä vai se, että hänen osuutensa ovat hiukan ”rankempia” kuin ne Turmion Kätilöissä ovat.
Yhtye on julkaissut nyt viisi albumia ja tuorein ”Metanoia” tuli ulos vuonna 2018. Settilista oli jaettu suhteellisen tasaisesti näiden levyjen välille, mutta debyytiltä ”Call of Schizophrenialta” ei kuultu yhtään kappaletta illan aikana.
Pienenä yllätyksenä tuli bändin visuaalinen ulkonäkö, corpse paintit oli tuttua huttua, mutta UV-maalit olivat mukava plussa. Ne eivät kuitenkaan näkyneet mielestäni riittävästi. Asia kuitenkin erottaa yhtyeen muista, joten sitä kannattaisi ehkä yrittää käyttää tehokkaammin, koska se näytti todella siistiltä. Keikka loppui jopa minulle tuttuun ”Pandemonium”-kappaleeseen ja sen jälkeen soineeseen Tea Hiillosteen ”Mehudisko”-kappaleeseen taustanauhalta sekä raikuviin aplodeihin.
Nyt on Fear of Domination todistettu livenä, ja minulle jäi käsiin hiukan ristiriitainen fiilis. Itse soitto oli todella tiukkaa ja miellyttävää kuunneltavaa, mutta muuten bändi ei juurikaan herättänyt suuria tunteita. Bändi soittaa kesällä John Smith festivaaleilla, joten pitää ennen sitä tutustua bändin tuotantoon paremmin ja antaa sille vielä toinen mahdollisuus. Ehkä tästä vielä kehkeytyy uusi lempparibändi.
Settilista:
II
Paperdoll
Dead Space
?!?
Obsession
Adrenaline
We Dominate
El Toro
Sick and Beautiful
Pandemonium
Saku Solinille oli selvästi osunut kohdalle lyhyempi tikku, koska hän joutui laulamaan Fear of Dominationin setin perään heti Turmion Kätilöiden setin, vain 30 minuutin tauolla, mutta hänen äänihuulensa sen kestivät ja lauluosuudet osuivat nappiin. Tämä oli minun 15. kerta, kun näen Turmion Kätilöt livenä, ja bändi on joka kerta yhtä viihdyttävä. Ensikosketukseni yhtyeeseen tuli 2011 Finnish Metal Expossa, ja meno ei ole kahdeksaan vuoteen muuttunut mihinkään, ehkä jopa vaan parantunut uudempien kappaleiden takia.
Keikka alkoi 15 minuuttia myöhässä, kun bändillä oli teknisiä ongelmia, mutta yleisö jaksoi odottaa ja hurrasi bändiä lavalle useampaankin kertaan. Jos muut bändit pysyttäytyivät suhteellisen hiljaisina välispiikeissä, niin Turmion Kätilöt ja varsinkin MC Raaka Pee niitä kyllä tarjosi perinteiseen tapaan. Spiikit ovat yhtä viihdyttäviä kuin kappaleet itsessään ja kuuluvat osaksi showta. Hiukan kyllä ärsyttää se, kuinka MC Raaka Pee todella usein alkoi puhua Shag-U:n päälle.
Mainos päättyy
Settilista sisälsi kattavan tarjonnan bändin koko tuotannosta, mutta painopiste oli viime vuonna julkaistulla ”Universal Satan” -levyllä ja hyvä niin, koska kappaleet eivät ole vielä niin puhki kulutettuja kuin bändin ensimmäisiltä levyiltä soitetut biisit. Enkä tarkoita tätä pahalla, sillä niilläkin albumeilla on timantinkovia kappaleita, mutta niitä kuulee useampaan kertaan vuoden aikana kun taas esimerkiksi ”Viimeinen matka” tai ”Helvetin torvet” voivat hyvinkin kadota settilistasta heti seuraavan levyn ilmestyttyä.
Vaikkakin 2 Times Terror sekä Fear of Domination olivat yleisön mieleen, ja paikalla oli lähes täysi sali kuulijoita, oli Turmion Kätilöt silti paljon tutumpi, koska lähes jokaisella kappaleella yleisö lauloi kertosäkeitä täysillä mukana. Bändi oli myös illan ensimmäinen, jonka discon tahtiin itse toimittajakin pääsi tuhoamaan äänihuulensa.
Ilta oli todellakin hien ja erinomaisen musiikin täyttämä, ja olen erittäin tyytyväinen, että lähdin iltamaan mukaan hiukan lyhyelläkin aikataululla. High School Dropouts oli oikein mukava cover-bändi hiukan väärässä paikassa, 2 Times Terror näytti taitavansa konemusiikin soitannan, Fear of Domination vaatii minulta lisää opeteltavaa ja Turmion Kätilöt todistivat, miksi he ovat konemusiikin kovin nimi Suomessa.
Settilista:
Verenperintö
Grand Ball
Verta ja lihaa
Pirun nyrkki
Hades
Sinä saatana
Jalopiina
Ukkonen Nooa
Viimeinen matka
Teurastaja akustinen platinaa eilen
Faster Than God
Helvetin torvet
Sikiö
Encore:
Pyhä maa
Lataa ja varmista
Raportti: Marko Valve
Kuvat Nosturista: AJ Johansson
