Hillitön taiteilijan tarina – arviossa Janne Flinkkilän kirjoittama ”Pedro”
Pedro Hietanen oli (ja on toki edelleen) viihteen monitoimimies, jonka tuntee varmasti melkein jokainen suomalainen eri yhteyksistä. Hänen uralleen mahtui paljon erilaisia musiikkielämän ja viihteen kiemuroita, joista tutuimpina ovat pesti Wigwamin kosketinsoittajana, yhteistyö eri projekteissa M.A. Nummisen kanssa sekä hänen sävellyksensä ja sovituksensa suomalaisiin elokuviin. Ei kannata myöskään unohtaa Hietasen koomikon uraa yhdessä Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa, josta poiki hulvattomia oivalluksia niin televisiossa kuin radiossa. Hietanen menehtyi vakavaan sairauteen viime vuoden itsenäisyyspäivänä, mutta ennätti sitä ennen avata elämäänsä toimittaja Janne Flinkkilälle.
”Pedro” avaa hyvin kattavasti Pedro Hietasen koko uran ja ainakin minulle tuli hieman jopa yllätyksenä, miten monipuolisesta henkilöstä onkaan kysymys. Jokaisella meistä on omanlaisensa kosketuspinta kyseiseen taiteilijaan – omat ensimmäiset muistoni hänestä liittyvät juuri hänen yhteistyöhönsä M.A. Nummisen kanssa sekä Hei hulinaa -komediasarjaan. En nähnyt häntä koskaan valitettavasti livenä muutoin kuin ohimennen kerran helsinkiläisessä kauppakeskuksessa. Hietasen karismaa ei tuolloinkaan voinut olla huomaamatta, eikä muhkeaviiksisestä henkilöstä voinut erehtyä.
”Pedro” on hyvin mukaansa tempaava teos, jonka luki erittäin mielellään. Vaikka kirja on hyvin järkälemäinen, ei missään vaiheessa tullut pienintäkään kyllästymisen tunnetta. Elämäkerroissa tylsin osuus on yleensä lapsuusmuistot, jotka kahlaan nopeasti läpi ”pakollisena osuutena”. Nyt sekin osio oli mielenkiintoista luettavaa johtuen varmaan siitä, että ne kerrottiin oleellisilta osin eikä aiheeseen juututtu.
Mainos päättyy
”Hillitön” on adjektiivi, joka toistuu Hietasen tarinoissa ja näin ollen kirjan sivuilla useaan otteeseen. Hän kuvaa useita tarinoitaan viihde-elämän pyörteissä huumorintajuisesti hihitellen ja voin vain kuvitella, miltä jutut ovat kuulostaneet livenä. Flinkkilä onnistuu puolestaan kuvaamaan tekstissään elävästi juttutuokionsa taiteilijan kanssa, ja lukijalle tulee vaikutelma toimivasta dialogista haastateltavan ja haastattelijan välillä. Tavoitin useaan otteeseen tunteen, etten lue kirjoitettua tekstiä vaan seuraan elävää keskustelua kahden henkilön välillä. Elämäkerroissa onnistutaan valitettavan harvoin tavoittamaan kyseinen tunnelma.
Kirjaa on helppo suositella heillekin, jotka eivät välttämättä ole niin kiinnostuneita musiikista. ”Pedro” kertoo monessa mukana olleen taiteilijan tarinan ja onnistuu välittämään mukanaan ajankuvaa kultakin vuosikymmeneltä ja -tuhannelta. Kirjassa suorastaan vilisee kulttuurimaailmasta tuttuja nimiä, artisteja sekä bändejä, joiden kanssa Pedro Hietanen ehti pitkän uransa aikana tehdä yhteistyötä. Eräs asia kiinnittää kirjassa huomioni: Hietanen ei kerro kenestäkään henkilöstä negatiiviseen sävyyn, eikä negatiivisuus vaikuttanut kuuluvan hänen elämäänsä muutoinkaan. Teokseen on myös haastateltu useita Hietasen kanssa työskennelleitä henkilöitä kuten esimerkiksi Mirva ja Juhani Merimaata, Dave Lindholmia, Maria Hännistä, Pepe Willbergiä ja Jukka Tolosta. Haastatelluilla ei ole Hietasesta ikävää kommentoitavaa, joten sekin kertonee paljon siitä, millainen persoona hän oli.
Hietasen nopeasti edennyt sairaus ja lopulta menehtyminen toivat oman tahtinsa kirjan kirjoitusprosessiin. Flinkkilä onkin listannut kirjan loppuun joitakin aiheita, joista hän olisi halunnut vielä jutella Hietasen kanssa. Jäin miettimään noita asioita ja koetin kirjasta saamani kuvan perusteella kuvitella, mitä Hietanen olisi niistä ajatellut. Sitä emme kuitenkaan enää saa tietää, mutta pieni ajatusleikki lienee sallittua.
Mainos päättyy
Teoksen lopussa on kattava lähdeluettelo, joten jos tutustumista aiheeseen haluaa jatkaa syvemmin, on se mahdollista. Luulen, että tulen tekemään juuri niin. Tulen lukemaan jatkossakin mielelläni Flinkkilän kirjoittamia elämäkertoja, sillä vaikuttaa, että hänellä on melko ainutlaatuinen kyky luoda läheinen, ystävyydenomainen side haastateltavaansa. Jos siis etsit lukulistallesi kattavaa ja elämänläheistä teosta, on ”Pedro” ehdottomasti hyvä valinta.